Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on jälleen julkaissut vuosittaisen suden kanta-arvion. Suomen susikannan romahdus näyttää pysähtyneen, sillä susia laskettiin nyt 140–155. Lisäystä on jonkin verran: viime vuonna samaan aikaan susia oli 120–135, mikä oli pienin kanta vuosikausiin.

Eniten susia on Pohjois-Karjalassa (35-45) ja Kainuussa (25-30).

Suomen sudet lisääntyivät 1990-luvulta lähtien muun muassa EU-jäsenyyden myötä, kun luontodirektiivi alkoi edellyttää Suomelta suden suojelua. Kannan huippu saavutettiin vuonna 2007, jolloin maassa oli noin 300 sutta. Sen jälkeen alkoi kolmen vuoden nopea romahdus, jonka syyksi epäillään varsin laajaa, hiljaisesti hyväksyttyä salametsästystä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kyselytutkimus kertoi hiljattain, että noin 75 prosenttia suomalaisista metsästäjistä hyväksyy suden salametsästyksen. Taustalla tiedetään olevan muun muassa sen, että susi tappaa toisinaan metsästyskoiria, varsinkin suomenajokoiria, sekä ravinnokseen että reviirikilpailun takia.

Vuoden 2007 jälkeen lainsäädäntö on koventunut ja suden salametsästäjä voidaan tuomita törkeästä metsästysrikoksesta. Susikannan hoitoon on kuitenkin haettu myös pehmeämpiä menetelmiä. Viime vuonna niin sanotun Köyliön lauman reviirille lähetetyn susisovittelijan palkkaamista on pidetty onnistuneena ratkaisuna. Susisovittelija on oikonut vääriä susihavaintoja, neuvonut paikallisia asukkaita ja saanut tunteet tasaantumaan.

Aiheesta lisää 21. helmikuuta ilmestyvässä Suomen Luonnossa.

rktlsusisusikanta

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.