Syksyn sienisato kaipaa kuuman kesän jälkeen vesisadetta
Alkukesän sateet nostivat toiveet hyvistä sienisadoista korkealle. Jo kesäkuun lopulla uutisoitiin 300 kilon männynherkkutattiesiintymästä, joka lymysi Pohjois-Karjalan metsissä.
”Männynherkkutattisadot tulevat yleensä myöhemmin. Tänä vuonna ne saivat tasaisesti vettä sekä lämpöä jo kesäkuussa ja siksi itiöemät nousemaan aiemmin. Olosuhteet ovat osuneet nappiin”, sanoo johtava asiantuntija Tea von Bonsdorff Helsingin yliopiston Kasvimuseolta.
Sateista kesäkuuta seurannut heinäkuun pitkä sateeton hellejakso jarrutti eri sienilajien itiöemien nousua metsiin. Elokuukin on ollut monin paikoin hyvin vähäsateinen ja lämmin. Miten pitkä kuiva kausi vaikuttaa syksyn sienisatoon, jää nähtäväksi.
Monia ruokasieniä, kuten kantarelleja on paikoin hyvin runsaasti. Kuva: Johanna Mehtola.
”Tämän syksyn sienisato jännittää ja mietityttää erityisesti, koska sieniä on tällä hetkellä hyvin paikallisesti. Metsistä löytyy nyt täysin sienettömiä alueita, jotka eivät ole saaneet vettä”, von Bonsdorff kuvailee.
On tosin myös sienilajeja, jotka kaipaavat paahdetta ja lämpöä.
”Esimerkiksi ratapölkkysieni on paahteisten kesien indikaattorilaji. Sitä ei näe märkinä kausina.”
Maan alla kasvavat sienirihmastot voivat kuivuudesta huolimatta kuitenkin pulskasti. Rihmastot odottavat kaikessa rauhassa, että kosteutta olisi maan pinnalla tarpeeksi näiden sienien suvullisten lisääntymiselimien eli itiöemien kasvattamiseen.
Pitkän tähtäimen sienisatoennustetta von Bonsdorff ei lähde antamaan.
”En kuvittelekaan, että sienisatoennusteita voisi antaa kuin paikallisesti ja siinäkin vain parin viikon päähän. Tässä syksyssä on se ilo, että paikoitellen on todella paljon sieniä.”
Testi: Tunnistatko nämä vähemmän kerätyt ruokasienet?
Jos tutut sienipaikat ammottavatkin nyt tyhjyyttään, voi tilanteen hyöndyntää etsimällä uusia apajia. Tea von Bonsdorffilla on hyvät vinkit siihen, millaista metsää kannattaa etsiä.
”Sienille ihanteellisessa metsässä on pehmeä sammalpohja, varpuja ja sananjalkojakin. Siellä kasvaa monenlaisia puulajeja, kuten kuusia, mäntyjä ja vanhoja rauduskoivuja sekä tietysti siellä on myös lahopuita ja niiden sienilajistoa. Niissäkin on hyviä ruokasieniä, kuten vaikkapa koivunkantosieni, kuusilahokka ja mesisienet.”
Menovinkki: Sieninäyttely Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa 21.–22.9.2025.
Osallistu Sienet 2025 -kampanjaan! Säteilyturvakeskus selvittää heinäkuun alusta marraskuun loppuun ruokasienien radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia. Kampanjan aikana voit lähettää Suomesta kuluvan vuoden aikana keräämiäsi ruokasieniä ohjeiden mukaan Säteilyturvakeskukseen.