Kaksikymmentäyhdeksän THL:n ja Ruokaviraston tutkijaa ja asiantuntijaa julkaisi eilen Eurosurveillance-lehdessä kuvauksen Suomen turkistarhojen lintuinfluenssaepidemiasta.

Se sai välittömästi kansainvälistä huomiota.

Science-lehden arvostettu tiedejournalisti Kai Kupferschmidt kiinnitti X-viestipalvelussa eli entisessä Twitterissä huomiota suomalaistarhalla havaittuun E627K-mutaatioon, joka on merkki viruksen sopeutumisesta nisäkkäisiin.

Tämä mutaatio on suomalaisartikkelin mukaan todettu PB2-proteiinissa yhdellä tilalla ja toinen nisäkkäisiin sopeutumista edistävä mutaatio T271A toisella tilalla.

Myös Geneven yliopiston kehittyvien virustautien keskuksen professori Isabella Eckerle reagoi viestipalvelu X:ssa huolestuneena uusiin tietoihin.

Korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on levinnyt viime vuosina ennennäkemättömällä tavalla. Tämä lisää myös sairaiden lintujen nisäkäskontakteja ja on tuonut samalla turkistarhoille uuden tilanteen. Infektioepidemiologeja puhutti aiemmin tänä vuonna lintuinfluenssan ja T271A-mutaation löytyminen espanjalaisilta minkeiltä sen jälkeen kun tulos oli julkaistu niin ikään Eurosurveillance-lehdessä. Kupferschmidt kirjoitti tästä tapauksesta Sciencessä. Brittiläiset huippuvirologit varoittivat PNAS-tiedelehdessä turkistarhauksen ja erityisesti minkin tarhaamisen vaaroista samoihin aikoihin kuin lintuinfluenssa havaittiin suomalaistarhoilla.

Mutaatio E627K kiinnostaa virologeja, koska se on poikkeuksellisen selkeä nisäkkäisiin ja myös ihmiseen sopeutumista edistävä muutos. Se oli yksi espanjantautia aiheuttaneen viruksen mutaatiosta, ja 627K oli myös Hollannissa 20 vuotta sitten lintuinfluenssaan kuolleella eläinlääkärillä. PB2-proteiinin muutosten merkitys on tiedetty pitkään.

Mutta kuten Kupferschmidtkin kirjoitti huhtikuussa Sciencessä, 627K-muutos ei ole vielä riittävä synnyttämään epidemiaa, vaan tarvitaan myös muita mutaatioita ja muutoksia myös viruksen pinnan vaippaproteiineissa, joiden avulla virus löytää kohdesoluja ja kiinnittyy niihin. Näitä muutoksia ei ole toistaiseksi ilmaantunut nisäkkäisiin.

Olemme kuitenkin juuri Suomessa nyt askelen lähempänä viruksen muuntumista tehokkaasti nisäkkäissä lisääntyväksi, eikä virus saisi tutkijoiden mielestä jatkaa evoluutiotaan turkistarhoilla.

Isabella Eckerle ilmoittaa X-viestipalvelussa henkilökohtaisena kantanaan, että ”kyseessä on leikki tulella ja viruksen nisäkkäisiin sopeutumista todella yllytetään”. Hän kehottaa sulkemaan nämä turkistarhat ja toteaa, ettemme ole valmiita uuteen pandemiaan.

 

Suomessakin ollaan toki huolissaan. THL tiedotti raportin julkaisun yhdessä ”asialla olevan laajempaa kuin kansallista merkitystä”.

Tiedotteessa kuitenkin puhuttiin turkistarhausalan toimina lähinnä tarhojen suojaamista linnuilta. Tällainen eristyminen ulkomaailmasta on ollut myös siipikarjateollisuuden vakiovastaus ja torjuntakeino, jota asiantuntijat kritisoivat, sillä suojaa ei saada pitäväksi. Ruokavirasto on toki myös määrännyt kaikki ongelmatarhojen minkit, mutta vain minkit, lopettavaksi.

Turkistarhat ovat linnuille ja viruksien leviämiselle hyvin otollisia paikkoja, sillä linnuilla on Eurosurveillance-artikkelin mukaan ”helppo pääsy” jopa varjotalojen sisään. Apu-lehden tämänpäiväisen uutisen mukaan viranomaiset pitävät myös mahdollisena, että ”linnut ovat päässeet ulostamaan turkiseläinten rehuun”.

Suomalaistutkijat toteavat Eurosurveillancessa, että pitkäaikainen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan läsnäolo tiheässä nisäkäskannassa, kuten turkistarhalla, voi johtaa virusmuotoihin, jotka leviävät helpommin ihmisten keskuudessa. Ja tartunnan saaneiden turkistarhojen nisäkäskanta on totta vie tiheä, sillä 20 lintuinfluenssatarhalla oli artikkelin mukaan 185 763 turkiseläintä, ja eräällä tarhalla kuoli epidemian ollessa pahimmillaan 400 eläintä päivässä.

Kai Kupferschmidt päättää oman viestiketjunsa lainaamalla suomalaisartikkelin vakavaa johtopäätöstä: Suomen turkiseläinepidemia on kansainvälinen huolenaihe.

ihminenlintuinfluenssaminkkiturkistarhat

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €