Tiede nyt: Heikkoravinteiset ruoat rasittavat ilmastoa ja ympäristöä
Suomalaisten ruokakuluista menee heikkoravinteisiin ruokiin keskimäärin noin viidennes. Kuva: Elina Juva
Suuri osa suomalaisten ruokaostosten ympäristövaikutuksista tulee ravitsemuksellisesti tarpeettomista ruoista. Asia selviää Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta.
Heikkoravinteiset ruoat kuormittavat erityisesti ilmastoa. Niistä tulee keskimäärin noin 20 prosenttia suomalaisten ruokaostosten ilmastovaikutuksista. Niillä on vaikutusta myös rehevöitymiseen.
Tutkimuksessa ravitsemuksellisesti tarpeettomiksi ruoiksi luokiteltiin muun muassa makeiset, jälkiruoat, suolaiset naposteltavat, sokeri, virvoitusjuomat, alkoholijuomat, kaakao, kahvi ja tee. Näihin kuluu suomalaisten ruokakuluista keskimäärin noin viidennes.
Monilla heikkoravinteisilla ruoilla on kiloa kohden pieni ympäristövaikutus, mutta niiden yhteisvaikutus on suuri.
”Hiilijalanjäljen vähentämisestä puhuttaessa tulisi eläinperäisten ruokien rinnalla puhua myös ravitsemuksellisesti tarpeettomista ruoista”, sanoo tiedotteessa tutkimuksen tekijä, ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopistosta.
”Hiilijalanjäljen vähentämisestä puhuttaessa tulisi eläinperäisten ruokien rinnalla puhua myös ravitsemuksellisesti tarpeettomista ruoista”
Ravitsemuksellisesti tarpeettomien ruokien vähentäminen parantaisi myös ostosten laatua, sillä ne sisälsivät vajaan viidenneksen ostosten energiamäärästä ja 60 prosenttia lisätystä sokerista.
Tutkimuksessa selvisi myös, että pääasiallinen proteiinin lähde ei vaikuttanut juuri ruokaostosten hintaan. Punaista lihaa ja kasviperäisiä proteiinilähteitä suosivat käyttivät proteiininlähteisiin lähes yhtä paljon rahaa, kun summa suhteutettiin energiasisältöön.
”Tämä viittaa siihen, että terveyttä ja ympäristöystävällisyyttä tukeva proteiinisiirtymä kohti kala- ja kasvipainotteisuutta ei ole ensisijaisesti hintakysymys”, Meinilä sanoo.
Hänen mielestään ruokailutottumusten muuttamista ympäristöystävällisemmäksi ja terveellisemmäksi ei voi jättää pelkästään kansalaisten vastuulle. Tarvitaan myös yhteiskunnallisia toimia.
Parempia ruokailutottumuksia voidaan edistää esimerkiksi verotuksella ja kauppojen ja ravintoloiden tarjonnan laajuudella ja sijoittelulla.
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon! Alk. 23,40 €