Painokelpoisen pressikuvan voit ladata tästä. Kuva: Juha Pesonen / Vastavalo

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut lähes 40 prosenttia viidessä vuosikymmenessä. Ruokailutottumuksemme ovat vahingollisia luonnolle, ilmastolle, terveydelle ja tuotantoeläinten hyvinvoinnille, mutta tavat istuvat tiukassa. Vaihtoehtoja lihalle löytyy kokeiltavaksi, mutta niiden korkea hinta hillitsee kysyntää. Kansalliset ja EU:n maataloustuet näkyvät lihatuotteiden edullisina hintoina.

Terveyden näkökulmasta katse kohdistuu punaiseen ja prosessoituun lihaan. Syöpäjärjestöjen asiantuntemuksen perusteella laadittu suositus näille tuotteille on korkeintaan puoli kiloa viikossa, mutta noin 80 prosenttia miehistä ja neljännes naisista ylittää suositukset. Suomalainen kuluttaa keskimäärin lähes 80 kiloa luineen punnittua ruholihaa vuodessa. Ruokavalion terveysvaikutuksissa kokonaisuudella on väliä, ja paljon lihaa syövillä esimerkiksi ruokavalion kuitupitoisuus on yleensä tavallista pienempi.

Karjan kasvatuksen seurauksena tuprahtelee ilmakehään miljoonia tonneja kasvihuonekaasuja joka vuosi. Eläinten ruoansulatuksen ja lannan lisäksi kaasuja karkaa muun muassa karjan rehun saantiin varatusta viljelysmaasta. Karjatalous kuormittaa omalta osaltaan myös vesistöjä. Laiduntava nauta voi kuitenkin olla arvokas luonnon monimuotoisuuden hoitaja, joskin tuotannon tehostuessa laidunnus on vähentynyt.

Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia päivitetään parhaillaan. Tulevissa suosituksissa ympäristön ahdinko otetaan yhä tarkemmin huomioon. Näiden suositusten perusteella laaditaan kansalliset suositukset, jotka puolestaan vaikuttavat julkisen tuen piirissä oleviin ruokaloihin.

Terveellisiä ekotekoja lautasella ovat muun muassa kasvipohjaiset, vastuullisesti tuotetut proteiininlähteet sekä luonnonvesistä nostettu särkikala.

Suomen Luonnon toimitus valitsee Vuoden turhakkeen lukijoiden ehdotuksista. Liika lihankulutus on 22. Vuoden turhake. Suomen Luonto -lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

Artikkeli Vuoden turhakkeesta: www.suomenluonto.fi/turhake2021. Artikkeli ilmestyy torstaina 9. joulukuuta Suomen Luonnossa 10/2021.

Vuoden turhakkeet: 2020 kertakäyttögrilli, 2019 korjauskelvoton elektroniikka, 2018 pikamuoti, 2017 fleecekangas, 2016 muovikassi, 2015 muovinen kananmunakotelo, 2014 hyönteisansa, 2013 hajustettu roskapussi, 2012 automaattinen saippua-annostelija, 2011 huuhtohylsy, 2010 turkis, 2009 ilotulite, 2008 pantiton pullo, 2007 mönkijä, 2006 tuplapuhelinluettelot, 2005 kaupunkimaasturi, 2004 juotava jogurtti -minipakkaukset, 2003 hampurilaisaterian kylkiäinen, 2002 ulkomainen pullovesi, 2001 vaipankätkijä, 2000 lehtipuhallin.

Lisätietoja:

Anna Tuominen, toimittaja, p. 050 469 3662
Heikki Vasamies, päätoimittaja, p. 040 632 9550

Lisätietoja ruokavalion terveysvaikutuksista:

Ursula Schwab, kliinisen ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto p. 040 355 2791

hiilidioksidipäästötkulutuslihankulutuslihansyöntimaataloustuetravinnepäästötravitsemussuosituksetTurhakeVuoden turhakeVuoden turhake 2021

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.