Ahvenanmaalta löytyi marraskuussa kymmeniä kuolleita tukkasotkia. Kuolinsyyksi varmistui herkästi tarttuva H5N8-lintuinfluenssa ensi kertaa Suomessa. Onko tilanne huolestuttava ja uhkaako lintuinfluenssa tukkasotkia tai muita vesilintuja, suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLifestä?

Riippuu siitä, millainen talvesta tulee. Tukkasotka on lintuinfluenssalle altis laji, koska se esiintyy valtavina tihentyminä. Keskittyminen suuriin parviin edesauttaa viruksen leviämistä ja vesien jäätyminen keskittää lintuja. Kyhmyjoutsenia on myös kuollut Euroopassa lintuinfluenssaan, mutta ne eivät keskity samalla tavalla kuin tukkasotkat. Ennen kaikkea vesi- ja lokkilinnut ovat lintuinfluenssalle herkkiä eikä tauti useinkaan helposti siirry niistä maalintuihin.

Miksi tukkasotkasta pitäisi olla huolissaan?

Se on erittäin uhanalainen laji vuoden 2015 arvioinnissa. Kanta on vähentynyt yli 50 prosenttia kolmen sukupolven aikana. Ylimääräinen taakka aiempien uhkatekijöiden lisäksi voisi merkitä sitä, että seuraavassa luokituksessa tukkasotka olisi jo äärimmäisen uhanalainen.

Miten lintuharrastaja tai muu luonnonystävä voi auttaa lintuinfluenssan seurannassa?

On hyvä pitää silmät auki.

Jos luonnosta löytää ison määrän kuolleita vesilintuja tai lokkeja, on syytä olla yhteydessä kunnaneläinlääkäriin, jotta ne saadaan tutkittaviksi. Yksittäisiä kuolleita lintuja löytyy muutoinkin usein.

Manner-Suomesta ei siis ole marraskuun loppuun mennessä saatu taudista havaintoja. (Joulukuussa on tullut tieto myös Varsinais-Suomessa sairastuneista tukkasotkista ja kolmesta Ahvenanmaalla tautiin menehtyneestä merikotkasta.)

Mikä muu asiassa askarruttaa?

Toivon, että ihmiset muistavat, ettei lintuinfluenssaa ole syytä pelätä. Se on lintujen tauti, joka vaivaa luonnonlintuja ja siipikarjaa. Mahdollisuus, että tauti leviäisi ihmiseen, on äärimmäisen pieni. Vuonna 2005 suhtautumisessa lintuinfluenssaan oli hysteerisiä piirteitä.

lintuinfluenssatukkasotka