Joukko taiteilijoita luovutti eilen eduskunnassa 1623 taiteilijan metsävetoomuksen maa- ja metsätalousministeri  Sari Essayahille (KD). Joukossa on muusikkoja, kuvataiteilijoita, valokuvataiteilijoita, esiintyviä taiteilijoita ja kirjailijoita.

Allekirjoittaneiden joukossa ovat muun muassa Eija-Liisa Ahtila, Eija Ahvo, Ismo Alanko, Päivi Alasalmi, Hannu-Pekka Björkman, Manuela Bosco, Elina Brotherus, Taneli Eskola, Katja Gauriloff, Ralf Gothóni, Sari Havas, Kari Heiskanen, Marja Helander, Jonne von Hertzen, Venla Hiidensalo, Niillas Holmberg, Vuokko Hovatta, Emmi Itäranta, Olli Jalonen, Kirsi Kaulanen, Aki Kaurismäki, Mika Kaurismäki, Katja Kettu, Anni Kytömäki, Leena Lehtolainen, Rosa Liksom, Jukka Linkola, Eppu Nuotio, Maria Peura, Antti Reini, Laura Ruohonen, Esko Salminen, Pentti Sammallahti, Satu Silvo, Martti Suosalo, Virpi Suutari, Kjell Westö ja Heikki Willamo.

Allekirjoittajat ovat huolissaan Suomen metsäluonnon tilasta. Vetoomuksen mukaan he ovat ”… huolestuneina seuranneet omana elinaikanamme elonkirjon köyhtymistä. Keskeinen syy lajikatoon on luonnolle jätetyn tilan kutistuminen pieniksi saarekkeiksi. Haluamme, että maamme luonnonvarojen käyttöön suhtaudutaan vastuullisesti. Jo nyt jää sukupuuttovelkaa lastemme kannettavaksi, mutta tilanteen paheneminen voidaan vielä estää.”

Taiteilijat vaativat, että Suomessa käynnissä olevassa vanhojen metsien suojelussa otetaan mukaan kaikki suojelullisesti arvokkaat metsät. Tällöin mittaluokka on useita satoja tuhansia hehtaareita. Lisäksi he esittävät Luontopaneelinkin ehdottamaa maakunnallista kymmenen prosentin suojeluastetta. Kaikki vaatimukset ovat tieteellisen tiedon mukaisia.

Valokuvataitelija Taneli Eskola piti luovutustilaisuudessa puheen, jossa hän totesi: ”Nyt on valtiovallan kannettava vastuunsa, suojeltava kaikki vanhat metsät, pysäytettävä luontokadon eteneminen ja käännettävä kehitys elpymisuralle.”

Eskolan mielestä taiteilijat ja taide ovat metsien suojelun ytimessä. Hän korosti metsien merkitystä suomalaiselle taiteelle muun muassa näin:

”Kuvataiteilijat näyttivät 1800-luvulla, millaisia aarnimetsän kilpikaarnaiset ikihongat ovat. Taide osoitti metsän voiman ja arvon. Werner Holmbergin 1850-luvun tarkasti havainnoitujen metsämaalausten sanotaan vaikuttaneen Aleksis Kiveen, jonka metsäsuhde muodostui vähitellen pysyväksi osaksi suomalaista itsetuntemusta. Samanaikaisesti Fanny Churbergin hurja maalaustaide sai voimaa alkuluonnosta.”

Metsävetoomuksen aloitteentekijöinä olivat Suomen Luonnonkin sivuilla esiintyneet valokuvataiteilijat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo.

He olivat mukana myös luovutustilaisuudessa. Maa- ja metsätalousministeri Essayah oli puhunut yleisesti luonnon tärkeydestä, mutta Sanni Seppo luonnehtii vetoomuksen vastaanotosta saamaansa vaikutelmaa näin:

”En tullut vakuuttuneeksi siitä, että kansallisomaisuutemme hoito on turvallisissa käsissä.”

Taiteilijat ovat jatkamassa toimintaa luonnon puolesta, mutta on vielä auki, millä tavoin.

”Yli 1600 nimeä saatiin kokoon hirveän nopeasti ja syntyi vaikutelma siitä, että taitelijat ovat hyvin tietoisia asioista ja haluavat vaikuttaa”

Metsävetoomuksen jättäjät eduskunnan portailla 13.12.2023. Luovuttajina olivat Niran Baibulat, Taneli Eskola, Antti Haataja, Niillas Holmberg, Kirsti Kaulanen, Ritva Kovalainen, Petri Kumela, Anni Kytömäki, Rosa Liksom, Verneri Pohjola, Laura Ruohonen, Petteri Saario, Markku Salo ja Sanni Seppo. Kuva Kerttu Matinpuro