Suomi ei ole pääsemässä asettamiinsa ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin nykytoimilla, kertoo joulukuussa 2021 julkaistu taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n arvio. Se on riippumaton ja näyttöön perustuva. Järjestön mukaan ympäristöpolitiikan kehitys on ollut maassamme myönteistä, mutta puheet ja teot eivät kohtaa. OECD:n raportti listaa 36 suositusta, joihin Suomen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Ne koskevat muun muassa monimuotoisuuden seurantaa ja luontokadon pysäyttämistä 2030 mennessä, turpeen käytön lopettamista, yksityisautoilun suosimisen vähentämistä ja julkisen liikenteen parantamista. Jo alkaneista ja tulevista toimista ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari nostaa esiin luontokadon pysäyttämisen.

”Olemme sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen 2030 mennessä, mutta käytössä ei ole samanlaista lainsäädäntövälinettä, kuten esimerkiksi ilmastokriisin torjumisessa ja toimien vaikuttavuuden seurannassa”, hän sanoo. Luontokadon pysäyttäminen tarvitsisi puitelain, joka ilmastolain tapaan sisältää selkeät ja mitattavat tavoitteet eri sektoreille. Kari näkee luonnonsuojelussa samanlaista yhteiskunnallista heräämistä, mikä ilmastopuolella tapahtui muutama vuosi sitten.

Edelleen kuitenkin Suomen valtion rahoista käytetään alle promille luonnonsuojeluun.

”Kun edellinen hallitus aloitti toimintansa, luonnonsuojelun määrärahoista katosi 70 prosenttia”, Kari sanoo. Tällä hallituskaudella luonnonsuojelun määrärahat on tuplattu, mutta Kari näkee ne edelleen riittämättöminä. Hän korostaa, että nykyisen rahoituksen tulisi jatkossa olla perustaso. Ministeri toivoo, että luonnonsuojelun määrärahat olisivat bruttokansantuotteeseen sidotut, samaan tapaan kuin esimerkiksi tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden määrärahat.

Emma Kari on parhaillaan nimittämässä työryhmää EU:n biodiversiteettistrategian mukaisten toimien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Suomessa. Työryhmän tehtäviin kuuluu määritellä, kuinka Suomi pääsisi 30 prosentin suojelutavoitteeseen sekä saisi suojeltua jäljellä olevat vanhat metsänsä. Suomen pitää antaa sitoumuksensa strategian toteuttamisesta EU:n komissiolle vuoden 2022 loppuun mennessä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari: Luontokadon pysäyttäminen on kohtuuton vastuu yksittäiselle ihmiselle

”Luontokato piti Suomessa pysäyttää 2020 mennessä, mutta nyt voidaan kysyä, että yritettiinkö tätä edes oikeasti. Samaan aikaan kun sitoumus oli tehty, luontokato kiihtyi. Sen pysäyttämiseen tarvitaan samanlainen suunnitelma kun ilmastonkriisin torjumiseenkin.”

”Ei ole salaisuus, että luonto- ja ilmastotyöhön liittyy isoja vääntöjä. Niin kauan kuin edetään parlamentarismissa ja monipuoluejärjestelmässä, hallitusyhteistyö on aina neuvottelujen tulos. Silloin lopputulos ei aina ole se, mitä Vihreä ympäristöministeri on tuonut pöytään.”

”Ajattelu kuitenkin muuttuu. Viime kesänä sitouduttiin maatalouden päästöjen 30 prosentin leikkaukseen. Aloite siihen tuli ruoantuottajilta itseltään, ei päättäjiltä tai viranomaisilta. On poliitikkojen vastuulla muuttaa järjestelmä sellaiseksi, että luonto- ja ilmastotyötä tuetaan. Ei voida odottaa, että ihminen, jonka omaisuus on kiinni elinkeinossa, investoisi luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseen niin, että se olisi hänelle aina tappiollista.”

biodiversiteettistrategiaemma kariluonnon monimuotoisuusluontokatoOECD

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.