Hangontieltä etelään näkyy pieni ruskea tienviitta Kopparnäsiin. Peltojen keskellä kumpuilevaa tietä saa ajella vielä joitakin kilometrejä ennen kuin vastaan tulee ensimmäinen parkkipaikka Kestikievarin kohdalla. Rakennus on perua ajoilta, jolloin Imatran Voima omisti alueen ja suunnitteli sinne ydinvoimalaa 1960-luvulla. Voimalahanke ei toteutunut, ja nyt Kopparnäsiä hoitaa Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Tiet ja parkkipaikat on aurattu erinomaisesti. Tänne onkin helpointa saapua henkilöautolla retkeilemään.

Jokaisella merkityllä parkkipaikalla on kartta ja punainen pallo merkkinä, missä ollaan. Jatkan vielä Kestikievarilta matkaani. Tien molemmin puolin aukeaa hienoa lehtimetsää: koivuja ja haapoja. Täällä on varmasti nähtävää kesälläkin.

Menen aluksi Rävbergetille, jossa on kota ja polttopuita eväshetkeä varten. Kodalta aukeaa hieno näköala merelle.
Kiipeän mäen ylös ja siellä on iso näköalatasanne, josta näkymätkin ovat jo hulppeat. Päivä on pilvinen, mutta horisontissa näkyy levenevä kiila auringon lämmintä valoa.

Kallioniemestä avautuu vielä avoimempi näkymä ja sinne kävellessä vastaan tulee lintumies kaukoputki olallaan. ”Kuusi isokoskeloa, merikotka ja merilokkeja”, saan vastaukseksi, kun kysyn mitä näkyi.
Vaikka maisema on täällä mantereella hiljainen ja tapahtumaton, ulompana merellä jo kuhisee. Siellä linnut odottavat veden vapautumista jäiden kahleista.

Kopparnäs on oiva paikka seurata kevään etenemistä. Sen yli kulkee myös kurkien huhtikuinen muuttoreitti.
Ja jos ei linnuista niin perusta, luonto tarjoaa muutakin ihmeteltävää. Jo upeat kalliorannat ja pitkä avoin näkymä merelle ovat elämyksiä yhdelle käynnille.

Kuvaaja: Johanna Mehtola

• Kopparnäsiin kuuluu mantereen lisäksi useita saaria, joista suurin on Stora Halsö. Saaressa on laituri ja poijuja sekä keittokatos.
• Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (nro 51) käännytään etelään Kopparnäsintielle Degerbyn kohdalta.
• Kopparnäsin virkistysaluetta hoitaa Uudenmaan virkistysalueyhdistys, www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi.