Ylen uutinen kertoi, että Kaavin Lahtojoelle kaavailtu timanttikaivos on askeleen lähempänä toteutumista. Ennen kaivostoiminnan aloittamista tarvitaan vielä ympäristövaikutusten arviointi sekä kaivosturvallisuuslupa.
Kaivoksella louhittaisiin ja rikastettaisiin kimberliittiä, joka on peräisin kivisulasta maapallon ytimestä. Kun kivisula purkautuu kovalla paineella kohti Maan pintaa, se tempaa matkaansa myös timantteja.
Kimberliitti on harvinainen vulkaaninen kivilaji, josta on pienialaisia esiintymiä esimerkiksi Afrikassa, Kanadassa sekä Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa. Viimeksi kimberliittiä löytyi vuoden vaihteessa Antarktikselta. Siellä kaivostoiminta on kansainvälisellä sopimuksella kielletty 2041 saakka.
Kimberliitti on siis harvinainen kivilaji. Voisiko kivi olla uhanalainen, niin että sitä suojelisi oma lakinsa, vaikkapa kallioperänsuojelulaki? Kaivoslaki näitä harvinaisuuksia ei ainakaan suojele.
Suomen kimberliittiesiintymät ovat erittäin vanhoja. Kaavin kiven arvellaan syntyneen 600 miljoonaa vuotta sitten. Jos Lahtojoen kaivos joskus toteutuu, siellä riittää louhittavaa kahdeksaksi vuodeksi. Neljän hehtaarin avolouhoksesta ehdittäisiin tuona aikana louhia 11,65 miljoonaa tonnia kiveä, josta niin sanottua sivukiveä eli jätekiveä olisi 7,75 miljoonaa tonnia.
Kaavin kimberliitit löydettiin jo 1960-luvulla, ja siitä lähtien ne ovat aika ajoin herättäneet kiinnostusta ulkomaisissa kaivosyhtiöissä. Niiden monipolviset omistussuhteet ovat nekin kuin hämähäkinseittiä, yhtä taidokkaasti viriteltyjä.
Suomi on jo monessa asiassa edelläkävijä. Meidän ei tarvitse olla sitä -eurooppalaisen timanttikaivoksen avaamisessa.