Maanantain ja tiistain välisenä yönä Pohjanmerellä mitattiin myrskytuulen nopeudeksi jopa 53 metriä sekunnissa. Suomen rannikolla korkeimmat lukemat jäivät 20 metriin sekunnissa. Reippaan sateen kanssa sekin tuntuu ainakin pieneltä myrskyltä.

Aamulla kun lähdin töihin, oli pihakalliomme kuin kirjottu tuulen heittämillä keltaisilla lehdillä. Lehtien seassa näkyi liikettä. Sadetta ja tuulta uhmannut rupikonna siellä otti askeleen ja jäi niille sijoilleen pitkäksi toviksi. Se näytti siltä kuin se olisi ollut myrskyvahdissa ja nyt sen vuoro loppui. Konna asteli hyvin verkkaisesti kalliota pitkin ja jäi aina välillä paikalleen. Kallion yläpuolella solisi pieni puro, jonne otus viimein kömpi.

Rupikonna ei loiki vaan kävelee, koska sen takajalat ovat lyhyemmät kuin sammakolla.
Lämmin syksy ja runsaat sateet pitävät rupikonnat liikkeellä vielä näin lokakuun lopulla. Tavallisesti niiden horros alkaa syys–lokakuussa.

Rupikonna on Suomessa rauhoitettu.

rupikonnasyysmyrsky

Tunne luontosi

Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista ja tuet suomalaisen luonnon suojelua.
Digiarkistossa näköislehtinä lähes koko lehden 81-vuotias historia.