Muovijätettä syntyy valtavasti. OECD:n laskelmien mukaan sitä kertyi maailmassa jopa 353 miljoonaa tonnia vuoden 2019 aikana. Muovin suurin yksittäinen käyttökohde, ja sen myötä myös yleisin roskatyyppi, ovat pakkausmateriaalit.

Yli puolet muovijätteestä päätyy asianmukaisesti jätteenkäsittelyyn – tosin ei kierrätykseen. Kierrätettävän muovin määrä on yhä alhainen, alle kymmenen prosenttia kaikesta muovista.

Yli viidesosa muovista päätyy ympä­ristöön roskiksi. Ympäristöön joutuessaan muovi on usein jo pilkkoutunut palasiksi, tai niin tapahtuu viimeistään luonnossa. Erilaiset ympäristö­tekijät, kuten aaltojen voima tai auringon UV-säteet, edesauttavat muovin hajoamista aina vaan pienemmiksi ja pienemmiksi hipuiksi.

Science of the Total Environment -tiedelehdessä 2017 julkaistussa koontitutkimuksessa todetaan, että muoviroskaa on maaperässä moninkertainen määrä meriin verrattuna. Jopa puolet ympäristöön päätyvästä muoviroskasta hautautuu maaperään.

Suoraan meriin päätyvän muoviroskan määrä on pieni, vain kaksi prosenttia.

Kevyt ja pieni mik­romuovi kuitenkin liikkuu tehokkaasti ympäristössä. Joet ja hulevedet kuljettavat muoviroskaa maalta suurempiin vesistöihin. Muovia päätyy siis meriin myöhemmin kiertoteitä.

Se kuinka muovijäte levittäytyy ympäristöön, on suurelta osin yhä mysteeri. Muovia on ilmassa ja jopa vuorenhuippujen lumikinoksissa. Tarkka käsitys tilanteesta on vasta alkamassa piirtyä.

Lähde: Global Plastics Outlook, OECD 2022