Mikromuovit ovat levittäytyneet planeettamme joka kolkkaan. Niitä on löydetty niin Mount Everestin rinteiltä ja Huippuvuorten lumipeitteestä kuin valtamerien syvyyksistä.

Mielikuvissa muoviroskat liitetään yleensä vesistöihin. Ajatuksiin nousevat valtamerissä vellovat roskalautat ja hylättyihin kalaverkkoihin sotkeutuneet vesilinnut. Muovijätteen lähtöpaikka on silti useimmiten maalla, josta se sitten huuhtoutuu esimerkiksi hule- ja jätevesien mukana vesistöön.

Mikromuovia, siis alle viiden millimetrin kokoisia muovihitusia syntyy, kun isommat roskat pilkkoutuvat. Muovia voi irrota vaikkapa tekokuitutekstiileistä tai autonrenkaista. Osa mikromuovista on kuitenkin tarkoituksella tehtyä, esimerkiksi kosmetiikan lisäaineiksi.

Mikromuovien vaikutuksia ympäristöön, eläimiin ja ihmisiin tutkitaan aktiivisesti ja ymmärrys riskeistä kasvaa. Arvellaankin, että jos tietty kynnysarvo meren mikromuovin määrässä ylittyy, siitä voi aiheutua haittoja lajeille ja ekosysteemeille. WWF:n tilaaman tuoreen raportin mukaan tämän kynnysarvon arvioidaan jo ylittyneen muun muassa Välimeressä.

Muoviroskan määrää vesistöissä voi vähentää kehittämällä jätevesien puhdistusta ja muovin kierrätystä, sekä rajoittamalla muovien tuotantoa ja käyttöä. Jos tuotanto jatkaa kasvuaan, voi merten mikro­muovin määrä nousta 50-kertaiseksi vuosisadan loppuun mennessä.

Jotain on jo onneksi saatu aikaan. Mikro­muovien lisääminen muun muassa siivous- ja hygieniatuotteisiin kielletään EU-alueella vuoteen 2023 mennessä, ja Nairobin ympäristökokouksessa päätettiin, että YK:n jäsenvaltiot aloittavat neuvottelut oikeudellisesti sitovasta muoviroskasopimuksesta. Tavoitteena on luoda säännöt ja velvoitteet muovin koko elinkaarelle kulutuksesta jätehuoltoon.

WWF Suomen meriasiantuntija Iiris Kokkosen mukaan sopimuksessa merkittävintä on sen maailmanlaajuisuus.

”Muoviroska on globaali ongelma, joka edellyttää kansainvälistä ratkaisua. Muovi ei tunne valtioiden rajoja: sama tuote voidaan tuottaa, käyttää, kierrättää ja hävittää eri puolilla maapalloa.”

Vinkkejä mikromuovitaisteluun

1. Roskat pois luonnosta

Luontoon jääneet muovijätteet hioutuvat vähitellen mikromuoveiksi. Kaikki roskat, myös tupakantumpit, pitää laittaa roskiksiin. Jos huomaat lenkkipolun varrella roskia, kerää ne pois.

2. Anna autolle vapaapäivä

Tieliikenne on yksi pahimmista mikromuovin lähteistä. Tarpeettoman autoilun välttäminen paitsi pienentää hiilijalanjälkeä, myös vähentää vesistöihin kulkeutuvan mikromuovin määrää.

3. Käytä vaatteet loppuun

Tekokuituvaatteista pesussa irtoavia mikromuoveja saadaan vedestä talteen jätevedenpuhdistamoilla. Muovia voi kuitenkin levitä ympäristöön puhdistamolietteen kautta. Kuitujen irtoaminen vähenee pesukertojen myötä. Siksi on fiksua käyttää vaatteet mahdollisimman loppuun.

4. Innostu imuroinnista

Huonepölyyn on sitoutunut sekä muoveista haihtuneita kemikaaleja että mikromuoveja. Niitä vastaan voi taistella säännöllisten siivousrutiinien avulla. Moppi ja imuri esiin!

5. Heipat muksujen muoviastioille

Muoviset astiat eivät ole terveyden kannalta ihanteellisia etenkään vauvojen ja pienten lasten kohdalla. Korvaa muoviset pullot, mukit, kulhot ja lautaset muista materiaaleista tehdyillä astioilla.

Vinkit antoi ilmasto- ja ympäristöasioista vastaava kehittämispäällikkö Salka Orivuori Marttaliitosta.

Kuva: Istockphoto