Gotlannin eteläpuolella veneen viereen tuli muutamia eläimiä, jotka käyttäytyivät kuin delfiinit. Eräs vanha kalastaja sanoi, että ne ovat pyöriäisiä ja että ennen niitä näki usein, mutta nykyään ne ovat harvinaisia. Mitä pyöriäiset ovat ja missä ne asustavat vakituisesti?

Pyöriäiset kuuluvat hammasvalaisiin, valaiden toiseen pääryhmään heimona, johon kuuluu kuusi lajia. Niistä Pohjois-Atlantilla ja Jäämeren eteläisissä osissa sekä Itämeressä elävä pyöriäinen on pienikokoisin. Se on samalla kaikista valaista pienin, joskin delfiinien heimossa on muutama lähes yhtä pieni laji.

Pyöriäinen kasvaa 1,3-1,9 metrin pituiseksi ja 90-130 kilon painoiseksi. Kookkain hammasvalas, kaskelotti, on jopa 20 metriä pitkä.

Pyöriäinen on ainoa Itämeressä vakinaisesti elävä valaslaji. Joitakin vierailijoita on kyllä näkynyt, viimeksi heinäkuun loppupuolella ryhmä miekkavalaita, delfiinien heimon jättiläisiä.

Vanha kalastaja oli oikeassa paitsi lajinmäärityksessä myös siinä, että pyöriäiset ovat vähentyneet. Suurin syy lienee se, että tarttuessaan lujista keinokuitulangoista kudottuihin kalaverkkoihin ne eivät pysty rimpuilemaan irti. Verkkovaara vaani tietysti entisinäkin aikoina, mutta puuvillaverkoista pyöriäisillä oli parempi mahdollisuus irrottautua, eikä kalastus ollut silloin likikään yhtä tehokasta kuin nykyään.

Vanhoissa eläinkirjoissa pyöriäisten kerrotaan ”näyttäytyvän säännöllisesti” rannikoillamme. Viime vuosikymmeninä näyttäytymiset ovat ilmeisesti harventuneet mutteivät sentään loppuneet.

Pohjolan Nisäkkäät -kirjan tuoreimmassa painoksessa kerrotaan pyöriäisten vierailevan vuosittain rannikoillamme, vaikka säännöllisen esiintymisen alue katkeaakin Riianlahden kohdalla.

Suurin viime aikoina nähty pyöriäisryhmä, noin 50 yksilöä, liikkui kesällä muutaman päivän ajan etelärannikollamme, ja sitä päästiin ihailemaan muun muassa Helsingin Kaivopuiston rannasta.