Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Pian voi tulla lintujen kevätmuuton tunnustelijoita
"Ennenkään" ei ollut ihan tavatonta, että jo helmikuun lopulla, pitkänkin pakkasjakson jälkeisinä kauniina, lauhoina päivinä saatiin ensimmäiset havainnot kiuruista tai muista kevätmuuton linnuista, "säämuuttajista".
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Merihanhien pieni tunnustelijoiden ryhmä. Kuvat: Samuli Haapasalo
7/2024
Kiuru on edelleen yksi niistä, jotka ovat liikkeellä varhain, mutta on myös aikaisia tunnustelijoita. Kun muutoksen tuulet puhaltavat lumiin ensimmäisiä pälviä ja keli heilahtaa plussalle, liiankin aikaisia voi olla liikkeellä. ”Liian” sen vuoksi, että jo seuraavat pakkaset ja lumisateet voivat vaikeuttaa ravinnonsaantia kohtalokkaaksi. Mutta silti on kiire katsastamaan kevättä, pesintää ja reviiriä.
Ihan ensimmäisiin muuttajiin kuuluu nykyään merihanhi, isokokoinen varhaisen kevään saapuja, kuva yllä. Merihanhi on sitkeä lintu ja höyhenpeitteen alla on mukava rasvakerros.
Töyhtöhyyppä hangella
Töyhtöhyyppä voi innostua sekin aika varhain. Joskus hyypät tekevät myös nopean paluumuuton yli Suomenlahden Viroon ja tulevat uudestaan kun olosuhteet helpottavat.
Mustavaris kestää kylmää, osa talvehtiikin aika lähellä. Niinpä mustavaris on myös yksi kiirehtijöistä. Ensimmäiset uuttukyyhkyt voivat muuttaa vielä aika talviseen maisemaan.
Laulu- ja kyhmyjousenet voivat helposti vaihtaa talvehtimispaikkaa pohjoisemmaksi.
Lumisade on yllättänyt sänkipellolla ruokailevan laulujoutsenparin
Joistain lajeista, esim lokeista ja monista vesilinnuista on vaikea arvioida, ovatko ne talvehtineet lähelläkin merellä jäätilanten mukaan vai ovatko saapuneet kauempaa. Harmaalokki on jo kierrellyt sisämaan järvillä ja kottarainen sekä uuttukyyhky on havaittu, kertoo Birdlife. Niitä kaikkia myös talvehtii hyvin vähäisessä määrin.
Mutta pian kannattaa olla tarkkana, kun lounaistuuli puhaltaa ja on lämpöä ja hyvä keli – vaikkei ihan vielä.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Viime viikon blogissa Viron Läänemaalta kerroin mm. pöllöjen viikon takaisesta runsaasta huutelusta. Myös pikkunisäkkäitä syöviä isolepinkäisiä osui kohdalle Läänemaalta neljä ja Vormsin saarelta vielä kolme. Lisäksi sulaneen lumen alta paljastuneet pikkunisäkkäiden käytävät kertoivat, että saattaa tulla hyvä pöllövuosi. Se olisi hyvin tervetullut!