Kekrivisa: Testaa tunnetko kekrin perinteet
Vuoden pimeimpään aikaan on juhlittu ja pyydetty sato-onnea Kekri-jumalalta. Suomalaiset kansaperinteet pohjaavat vahvasti luontoon ja kekri on ollut meillä vuoden tärkein juhla. Juhlassa kunnioitettiin satokauden päätöstä, saunottiin, uhrattiin ja syötiin hyvin. Kekriaikaan oltiin myös yhteydessä tuonpuoleiseen ja kunnioitettiin vainajia.
Testaa tietosi Suomen Luonnon kekrivisassa!
Testaa tietosi: Tunnetko kekrin perinteet?
Marraskuussa vuoden pimeimpään aikaan kodeissa liikkuivat vainajien henget, jotka tarkistelivat miten tuvissa elettiin ja noudatettiinko menneiden sukupolvien perinteitä. Minkä nimisiä olivat nämä henget?
Martaat
Martaat saattoivat myös ennustaa pian saapuvaa kuolemaa.
Partaat
Maahiset
Kekriä vietettiin aikoinaan Kekri-jumalan kunniaksi. Minkä haltija Kekri oli?
Metsänhaltija
Sadonhaltija
Maanhaltija
Maanhaltija eli pellonviljelyä ja karjan hedelmällisyyttä säädellyt haltija.
Mitä sana kekri tarkoittaa?
Vainajaa
Maata
Pyörää
Kekri on johdannainen pyörää ja kiertoa koskevasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta kekra.
Kansansuskossa merkittävimmillä saaliseläimillä oli omat saaliinhaltijansa, jotka soivat saalista metsästäjille. Hillerwo oli saukkojen jumalatar ja Käreitär kettujen haltijatar. Minkä suomalaisille erityisen tärkeän eläimen saaliinhaltijaa kutsuttiin Hongattareksi?
Suden
Karhun
Hongattaren nimen arvellaan viittaavan karhunkallohonkaan, eli puuhun, johon karhun kallo oli tapana nostaa peijaisten jälkeen.
Hirven
Kekrinä poltettiin tulia päreessä tai lyhdyssä. Näin karkotettiin
Levottomia naapureita
Levottomia kekripukkeja
Levottomia vainajia
Pitämämyspuut olivat pihalla seisovia uhripuita, joille tuotiin uhrit syksyisin. Itä-Suomessa kekrin aikaan teurastettiin lammas ja sen luut vietiin pitämyspuun alle toivoen runsasta satoa ja karjaonnea. Mutta mikäli pitämyspuusta katkesi oksa, sen pelättiin ennustavan:
Huonoa säätä
Nälkävuotta
Kuolemaa
Kekriperinteisiin kuului myös juureksesta koverrettu lyhty. Se tehtiin
Lantusta
Nauriista
Nauriista. Lyhtyä kutsuttiin kitupiikiksi, koska se valaisi heikosti.
Punajuuresta
Kekrin aikaan vainajat vierailivat vanhoilla kotiseuduillaan. Hengille oli tarjottava ruokaa, ja tämän lisäksi perinteiden mukaan kannatti
Lämmittää hengille sauna
Sauna lämmitettiin kuumaksi vainajien henkiä varten ja odottamassa oli syytä olla myös hyvä saunavasta.
Rakentaa pihalle maja, jossa henget voivat levätä
Lukita navetan ovet, jotta henget eivät pääse eläimiä kiusaamaan
Lähteet: Risto Pulkkinen, Suomalainen kansanusko, Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, kekri.fi.