Hangon rantojen puhdistus saatiin viime viikolla niin pitkälle valmiiksi kuin ennen pakkaskautta ja lumisadetta voitiin. Viimeksi siivottiin Metsähallituksen ja WWF:n voimin Tulliniemen edustan luonnonsuojelualueen saaria.

Saarilla rasvajäte oli kerääntynyt ”hiekka- ja somerikkopoukamiin”, sanoo Metsähallituksen Luontopalveluiden erityisasiantuntija Maiju Lanki.

Keruu on hankalaa käsityötä. Kuva Inkeri Pekkanen

”Tarkoitus oli saada kerättyä [rasvajätettä] mahdollisimman paljon ennen kuin linnut palaavat. Nyt merellä on alleja ja saarilla lokkeja.”

Venepartioiden erikoisin löytö oli jättimäinen, useiden kilojen rasvapallo.

Jättipallo rasvaa kurkistaa jätesäkistä. kuva Heta Kylmänmaa / Metsähallitus

Rantojen aines on peräisin Sten Bergen -tankkerin säiliöiden pesusta, vahvisti Neste Oyj Hangossa 5.2. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Yhtiö myös tiedotti samalla asiasta.

”Erittäin todennäköisesti meidän kuljetuksista peräisin”, sanoi yhtiön henkilöstö- ja kulttuurijohtaja Hannele Jakosuo-Jansson.

”Neste ottaa täyden vastuun aiheuttamastaan vahingoista.”

Neste toimii asiassa isosti.

Yhtiö avasi viime viikolla korvaushakemusten käsittelylle nettisivun. Kriisijohtoryhmä kävi paikalla Hangossa, ja yhtiö värväsi ison siistimisyhtiön töihin Hankoniemelle. Hangossa yhtiö lupasi myös lahjoittaa ympäristöjärjestöille ”merkittävän summan” rahaa.

Sen sijaan yhtiö on vaitonainen päästön yksityiskohdista.

Neste siis vahvisti vahingon aiheuttajaksi 144-metrisen tankkerin, Sten Bergenin, joka kulki Hangon ohi 18.–19. tammikuuta matkallaan Porvoon Sköldvikistä Ruotsin Nynäshamniin.

Laiva toi Porvoon jalostamolle ison kasvi-, eläin ja paistorasvalastin.

Sköldvikissä laivan säiliöt oli esipesty, kuten velvoitetaan lastille, joka aiheuttaa mereen päästessään vaaraa luonnolle tai ihmisen terveydelle. Traficomin valtuuttama tarkastaja hyväksyi pesun tulokset. Merellä laiva pesi säiliönsä, ja pumppasi pesuveden Suomenlahteen ja Pohjoiseen Itämereen. Sen tarkemmin yhtiö ei voinut tai halunnut Hangossa täsmentää, missä tarkalleen jätevedet päästettiin, eikä pesun kestoa, vaikka asia kiinnostaa.

”Missä tämä laivan puhdistus on tapahtunut?”, kysyttiin Hangossakin yleisön joukosta,

”Meillä ei oo tarkkaa tietoa niinkuin missä tää sijainti on ollut, Itämeren pohjoispuolella matkalla Porvoosta Nynäshamniin, tää on niin kuin varustamon antama tieto joka meillä on tästä asiasta, tarkempaa tietoa tästä ei ole”, vastasi uusiutuvat tuotteet -yksikön johtaja Carl Nyberg.

Nesteen mukaan päästö tehtiin laillisella tavalla. Tämä määrittelee mahdollista aluetta. Meren pilaantumisen ehkäisemistä meriliikenteessä säätelevän MARPOL-sopimuksen mukaan pesuvesiä saa laskea, jos alue on vähintään 12 meripenikulman (22 km) päässä maasta ja meren syvyys on ainakin 25 metriä. Nopeutta tulee olla ainakin seitsemän solmua (13 km/h), ja aine on laskettava vesilinjan alta.

Sopimus säätelee myös suurimman mahdollisen päästön määrää. Se on Sten Bergenin ikäisessä aluksessa 75 litraa tankkia kohden.

Päästikö laiva enemmän?

Saarilta kerättyä rasvaseosta viikko sitten Hangossa. kuva Inkeri Pekkanen

Suomen Luonto kysyi Hangon tilaisuudessa, paljonko rasvajätettä on kerätty.

Neste ei halunnut ottaa kantaa määrään, mutta Hangon kaupunki on siitä selvillä.

”Tällä hetkellä ehkä 2000 kiloa jollakin tavalla rasvaa”, sanoi Hangon kuntatekniikan teknisen viraston päällikkö Jukka Takala.

Lopulliseksi kerättäväksi määräksi hän veikkasi alle 4000 kiloa.

”Aika tarkka arvio saadaan kyllä.”

Öljyjätettä siis voi arvioida kertyvän useita tonneja.

”Näyttää, että on ollut laittomia määriä”, sanoo Juulia Suikula John Nurmisen säätiöstä.

”On rike, jos tämän ikäinen alus päästää enemmän kuin 75 litraa tankkia kohden. Jos aluksella on 12 tankkia, maksimi on 12*75 eli 900 litraa. 2000 tai 4000 kiloa ylittää isolla marginaalilla sallitun määrän”, sanoo kemikaalipäästöjä Itämerellä tutkinut Kalmarin Linné-yliopiston Merenkulkukorkeakoulun emeritusprofessori Kjell Larsson.

”Toivon, että selvitetään, miksi ainetta oli niin paljon”, sanoo Suikula.

Tämä kysymys on kaikkien mielessä.

Suomen Luonto yritti kysyä asiaa Nesteeltä. Yhtiö tarjosi Carl Nybergiltä haastatteluaikaa, joka sitten yllättäen peruttiin.

”Me ei pystytä näihin vastaamaan”, sanoi viestintäjohtaja Sara Sieppi soittaessaan haastattelun peruuntuneen.

Rasva oli rakeutunut. Lämpimässä se sulaa ja voi esimerkiksi tahrata saarille palaavia lintuja. kuva Inkeri Pekkanen

Pesuvesien päästön paikkaa tai ajankohtaa Suomen Luonto kysyi tämän jälkeen vielä erikseen.

”Palaan siihen laivan sijaintitietoon. Emme lähde tässä vaiheessa avaamaan yksityiskohtaisempia tietoja”, totesi viestintäjohtaja Sieppi.

Laivan tulee merkitä MARPOL-sääntöjen mukaan lastipäiväkirjaansa pesuveden purun alku ja päättyminen. Tiedot ovat oletettavasti Nesteellä, joka on aikarahdannut aluksen.

Ainakin tiedot ovat viranomaisilla-. Traficomin erityisasiantuntija Jyrki Vähätalon mukaan heillä on ote lastipäiväkirjasta ja päästön kesto on tiedossa.

”En voi kuitenkaan kommentoida asiaa. Tutkinta on kesken.”

Vähätalo vahvistaa Suomen Luonnolle, että aluksen tarkastus oli tehty asianmukaisesti sen lähtiessä Porvoosta. Tarkastajan pitäisi Vähätalon ja Suikulan mukaan tutkia tankit myös visuaalisesti ja hän voi tällöin vaatia, että pesua on jatkettava, jos rasvaa on esimerkiksi kiinteytynyt seinille. Vähätalo piti Ylelle antamassaan haastattelussa edelleen epätodennäköisenä, että jätettä olisi voinut jäädä Sten Bergeniin niin paljon.

Kerätyn määrän perusteella jätettä oli laivan säiliöissä ja putkistoissa enemmän kuin sitä voi määräysten mukaan olla jäljellä. Mitään muuta laivapäästöä kuin Sten Bergenin ei ole ilmennyt.

Hangon tilaisuudessa Suomen Luonto kysyi, tutkitaanko asiaa merenkulun ympäristölainsäädännön rikkomuksena.

”Olen ollut yhteydessä sekä Länsi-Uudenmaan poliisiin että Länsi-Suomen merivartiostoon, joka toimii esitutkintaviranomaisena samalla tavalla kuin poliisi maa-alueilla. Länsi-Suomen merivartiostolla on esitutkinta käynnissä tän tapahtuman johdosta”, totesi Hangon päivystävä palopäällikkö Clas Tallberg.

Hangon tapaus ei ole niin harvinainen kuin luulisi, paitsi ehkä jätemäärältään. Se vain nosti Suomessakin ensi kertaa melko isosti julkisuuteen muiden kemikaalien kuin mineraaliöljyn kuljetusten ympäristöriskit. Kuljetusten määrä on kasvanut biojalostuksen myötä.

Joukko tutkijoita kiinnitti vastikään Ambio-tiedelehdessä huomiota muiden kuin mineraaliöljyjen hyvin tavallisiin päästöihin Itämerellä ja niiden heikkoon sääntelyyn. Kjell Larsson oli yksi kirjoittajista,

Hän kertoo, että vain kaksi viikkoa sitten Ruotsin rannikkovartiosto havaitsi päästön ison Natura 2000-alueen sisällä Gotlannin eteläpuolella. Hoburks Bank–Midsjöbankarna Natura-alueen tankinpesuveden päästö ei kuitenkaan tuottanut seurauksia alukselle, sillä laiva oli esipessyt tankkinsa Ruotsissa eikä ollut todisteita siitä, että mereen pumpattujen lastijäämien määrä ylitti raja-arvot

.”Suojelualueelle voi mennä noin vain ja tehdä tankinpesun”, hän sanoo. Tällainen ei käy päinsä, ”jos halutaan tehdä jotain muuta, joka voi vahingoittaa Natura-2000-alueen suojeluarvoja”.

Keväällä 2023 tapahtui Gotlannin lähellä tankinpesupäästö, jonka jälkiä seurattiin yli kymmenen kilometrin kaistaleella Gotska Sandön -saaren rantaa. Lastijätteiden ilmoitettiin olevan palmuöljyä, tosin jätteissä oli paistorasvan hajua.

Alus oli matkalla Suomeen. Sen nimeä ei ole ilmoitettu. Syyttäjälaitoksen kamarisyyttäjä Gunnar Jonasson päätti tapauksen tutkinnan vedoten Helagotland-lehden mukaan siihen, että laivayhtiö oli todennut toimineensa sääntöjen mukaan eikä vahvaa näyttöä muusta ollut. Ruotsin rannikkovartiosto oli lehden mukaan pettynyt ratkaisuun.

John Nurmisen säätiön Juulia Suikulan mielestä kaikki vaarallisten kemikaalien pesuvesipäästöt Itämereen pitäisi saada pois.

”Otettaisiin pesuvedet talteen ja käsiteltäisiin jäteveden puhdistuslaitoksessa tai hyödynnettäisiin.”

Suikula vetää kemikaalialushanketta, jossa on saatu muun muassa suomalaisten toimijoiden mäntyöljypesut Itämereen loppumaan. Tämä tapahtui vapaaehtoisesti.

Tankkereita. Kuva Ville-Veikko Intovuori / Kemikaalialushanke

”Kemikaaleja käyttäviltä yrityksiltä tulisi edellyttää vastuun kantamista koko kuljetusketjunsa päästöistä, niin että vaarallisia kemikaaleja käyttävät yritykset varmistaisivat, että heidän käyttämiltään laivoilta ei päädy lastijäämiä mereen.”

Tankkien pesu aiheuttaa lisäkustannuksia kemikaaleja käyttäville yrityksille ja vaatii laivoilta pidempää aikaa satamassa.

”Koska kaikki yritykset eivät ole valmiita vapaaehtoisten toimien käyttöönottoon, tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi sääntelyä.”

”Lähtisin kehittämään lainsäädäntöä, jotta haitalliset päästöt saadaan lopullisesti pois Itämerestä. Kemikaalialushankkeessa edistetään myös asiaa kansainvälisellä tasolla, ja sääntelyyn pyritään vaikuttamaan.”