1. Kokkola ja uhanalaiset lajit

Metsäpeuroja, susilauma, maakotkia, metson soidinalueita, metsähanhien ja kahlaajien pesimäsoita, kurkien kevätmuuttoreitti, karhuja, ahmoja ja ilveksiä. Pihtineva on osa läntisen Suomenselän viimeisiä suuria metsäalueita ja monien uhanalaisten lajien koti. Alue on pääosin talousmetsää, mutta rauhallista sellaista, ja on siellä suojelualueitakin. Kannuksen kaupunki on kaavaillut Pihtinevan ja Kannuksen rajalle Rautakurun kansallispuistoa.

Kohta Pihtineva on jotain aivan muuta. Kokkolan kaupungilla on suunnitelmia.

Aku Kankaanpää on kaustislainen luontokuvaaja, joka liikkuu kuvausreissuillaan paljon Ullavan suunnalla, Pihtinevaan rajautuvan Lähdenevan suojelualueen ympäristössä.

”Se on hyvin erämaista. Lähde­neva ja pohjoisemmassa oleva Seljänneva ovat metsähanhille tärkeitä alueita. Siellä liikkuu kaikkia suurpetoja ja se on kahden maakotkareviirin raja-aluetta.”

Parhaimmillaan Kankaanpää on havainnut paikalla neljä maakotkaa kerrallaan.

Maakotka kuvattuna keskellä kaava-aluetta. Kuva Aku Kankaanpää

Alueen toisella laidalla, Kannuksen, Ullavan ja Kälvian rajaseudulla, kannuslainen Milkalotta Liedes kerää susihavaintoja. Hän on kulkenut karkeakarvainen kettuterrieri seuralaisenaan näissä metsissä jo parinkymmenen vuoden ajan.

”Samalla kun kuljen, kerään susihavaintoja ja ilmoitan ne eteenpäin susien DNA-keräysvastaavalle tai suurpetoyhdyshenkilölle, ja he merkkaavat ne Tassu-järjestelmään. Tutustuin mehtässä paikalliseen mehtämieheen, joka tekee Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyötä, tätä susien ulostenäytteiden keräämishommaa.” Liedes kertoo.

Susilauma liikkuu isolla alueella, ja Liedeksen havaintojen perusteella Pihtineva osuu aivan niiden käyttämän alueen ytimeen.

”Kiimatiputtelua on nytkin ja viime ja toissa vuotena oli. Lisääntyvä pari siis on, mutta pentujen määrästä ei ole tietoa.”

Retkillään Liedes kohtaa säännöllisesti myös uhanalaisia metsäpeuroja. Kesällä hiekkamontut ovat täynnä niiden jälkiä, ja näköhavaintoja itse eläimistäkin kertyy. Kerran hän pääsi katselemaan autosta vaadinta joka kulki vastasyntyneen vasan kanssa. Se on nykymaailmassa hyvin harvinainen näky.

Pihtinevalle suunnitelllulla voimala-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on monta suojelualuetta. Kuvassa Lähdeneva. Kuva Aku Kankaanpää

Erämaasta energiantuotantoalueeksi

Pihtinevasta on tulossa tuulituotantoalue. Ruotsalainen Wallenbergien pääomasijoitusyhtiön omistama OX2-yhtiö aikoo rakentaa Pihtinevalle 50–80 tuulimyllyä. Myllyt kohoaisivat kolmensadan metrin korkeuteen.

Kokkola kaavoittaa samoille susien, maakotkien ja metsäpeurojen maille parhaillaan muutakin energiantuotantoa. Kälviän ja Ullavan välisiin metsiin on tulossa viisi eri tuulivoima-aluetta, joista yhteen on kaavailtu myös aurinkovoimaloita. Lisäksi tulevat siirtolinjat, huoltotiet ja muu infrastruktuuri.

Viranomaisten ja järjestöjen lausunnot Pihtinevan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta vahvistavat alueen luontoarvot.

Hankealueella elää lukuisia uhanalaisia lajeja, ja lisäksi joko sen sisällä tai välittömässä läheisyydessä on monta Natura-aluetta, kuten aikaisemmin mainittu Lähdeneva.

Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut kuvaa aluetta Kokkolan erämaisimmaksi ja kritisoi voimaloiden sijoittelua liian lähelle etenkin linnustolle arvokkaita suoalueita. Alueella elävä maakotka on erityisen herkkä törmäämään voimaloihin ja voimalinjoihin.

Metsähallitusta ja Suomen riistakeskusta huolettavat etenkin metson ja riekon soidinpaikat sekä metsäpeurat. Riistakeskuksen mukaan Suomessa ja Venäjällä elävän metsäpeuran ainoa vakaa ja kasvava populaatio on juuri Suomenselällä ja tämä hanke kohdistuu Suomenselän metsäpeurakannan tärkeälle elinalueelle.

Lausunnoissa näkyy myös alueen merkitys susille: tuulimyllyt tulisivat Keski-Pohjanmaan ainoan lisääntyvän susilauman reviirin ydinalueelle.

Viranomaiset, kuten Ely-keskus, ovat painottaneet että alueelle suunniteltujen energiahankkeiden yhteisvaikutukset tulisi selvittää kunnolla.

Tuulivoima-alue on tulossa kurkien keväisin käyttämälle muuttoreitille. Kuva Aku Kankaanpää

Kiireellä ohituskaistaa

Yli kymmenen myllyn tuulituotantoalueista pitää päättää ensin maakuntakaavassa, jotta eri kuntien alueille levittäytyvien hankkeiden yhteisvaikutukset luonnolle, lajeille ja ihmisten hyvinvoinnille voidaan arvioida.

Kälviän–Ullavan välille suunniteltu viiden tuotantoalueen ja parin sadan myllyn kokonaisuus tulisi ilman muuta altistaa tällaiseen laajempaan tarkasteluun. Etenkin kun Kokkolan naapurikunnissa sitä ympäröivät vielä monet muut.

Pihtinevan aluetta ei ole osoitettu tuulivoimalle voimassa olevassa maakuntakaavassa. Kälviä–Ullava välillä ainoastaan yhdellä viidestä suunnitelmasta on maakuntakaavassa pieni tuulivoimamerkintä. Muilta osin tämä valtava kokonaisuus on mennyt sukkana ohituskaistaa ilman kunnollista yhteisvaikutusten arviointia.

Jos maakuntakaava ohitetaan ja hankkeet hyväksytään kunnissa pala kerrallaan, yksittäisten kuntien päättäjillä on mahdollisuus uhrata arvokkaat luontoalueet käytännössä kokonaan.

Kokkolassa vireillä olevat tuulivoimaosayleiskaavat 1. Pihtineva (OX2, voimaloita 50–80) 2. Rautajalka (Prokon Wind Energy Finland Oy, voimaloita 40) 3. Akkalankangas (Neoen, voimaloita vähintään 35) 4. Tuohimaa (WPD Finland Oy, hanke jakautuu kahteen osaan Kokkolan ja Halsuan puolille, voimaloita yhteensä 73) 5. Peräneva (Neova Oy, hanke jakautuu kahteen osaan Kokkolan ja Halsuan puolille, voimaloita yhteensä 21). Kartta Tero Jämsä. Lähde Kokkolan kaupunki.

Kokkolan lähialueilla on suunnittelussa tai tuotannossa lukuisia tuulivoimahankkeita (keltaiset pallot). Kartta Tero Jämsä Lähde Suomen uusiutuvat: tuulivoimakartta

Viherpesua?

”Olo on epätoivoinen. Me olemme pikkuisen alakynnessä täällä. Vaikka ne tekevät luontoselvitykset, ei niillä tunnu olevan mitään väliä”, Milkalotta Liedes sanoo.

Ympäristövaikutusselvitykset ovat herättäneet kritiikkiä. Esimerkiksi kaavoituksessa Pihtinevaa edellä oleva naapurihanke Kairineva–Peräneva teki selvityksen, jossa yhteysviranomaisen mukaan metsäpeuran ja petolintujen arviointeihin liittyi epävarmuutta, sähkönsiirtoverkkojen linnustovaikutukset oli arvioitu puutteellisesti ja linnustotiedoissa oli ristiriitoja.

”Vähän vaikuttaa siltä, että tuolla Kokkolassa teollisuus haluaisi hirveästi nostaa profiiliaan, että se käyttää päästötöntä ja täysin ympäristöystävällistä sähköä. Ja sitten se sähkö tulee täältä. Alue on sijoiteltu tehokkaasti pois kokkolalaisten silmistä” Kankaanpää puolestaan toteaa ja jatkaa:

”Minä itse ajattelen, että tuulivoima on sinänsä energiamuotona hyvä, mutta sitä pitäisi rakentaa alueille, missä ympäristö on jo valmiiksi voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuksessa. Nyt tuntuu, että tässä maakunnassa kaikki hankkeet poikkeuksetta kohdistuvat viimeisille sellaisille alueille, jotka ovat metsätaloutta lukuun ottamatta vielä jollakin lailla rauhassa ihmisen toiminnalta.”

Katso jutun lopusta, miten puolueet ovat Kälviän-Ullavan metsien energiahankkeista tähän mennessä päättäneet.

Rautakurun aluetta. Kuva Milkalotta Liedes

2. Joensuu ja kaupunkilaisten lähimetsä

”Tuntui hirveältä, suorastaan epäuskottavalta, että Puronsuun metsään oli suunniteltu rakennettavaksi kerrostaloalue, kertoo Puronsuun lähimetsän puolesta taisteleva Sirpa Pikka.

Puronsuun rantametsää. Kuva Pasi Tikka

Joensuun kaupunki halusi kaavoittaa metsään asuntoja kaupungin vetovoimatekijäksi, ja teki osayleiskaavan. Kaupungin ”pito- ja vetovoiman lisääminen” tarkoitti kerrostaloja, hienoa asuinaluetta ja tontteja lähelle rantaa.

Lähimetsä Rantakylän asukkaille – vai asuntoja rikkaille? Radio Suomi otsikoi Puronsuusta tekemänsä ohjelman.

Metsä on suosittu ulkoilualue ja lähivirkistyskohde. Pielisjokeen rajautuva alue on erittäin monimuotoinen. Siellä on muun muassa mäntykangasta, lehtometsää, rakentamatonta luonnontilaista rantaa sekä geologisesti arvokas raviinimuodostelma ja puro. Lahdelmissa kutee viitasammakoita ja metsissä sekä erityisesti rotkossa käy ruokailemassa runsaasti lepakoita.

Helppokulkuiset polut houkuttelevat myös ihmisiä liikkumaan.

”Tällaisia alueita, missä pääsisi ihan jokiluonnon ääreen, Joensuun alueella ei juuri ole. Ja ympärilläkin on ranta täyteen rakennettu. Alue on monenikäisten ahkerassa käytössä: kävijöitä on kouluilta ja päiväkodeista, ja myös ikäihmiset lenkkeilevät poluilla,” Pikka jatkaa.

Ulkoilijat nousivat vastarintaan

Osayleiskaavaa varten oli teetetty konsultilla ympäristövaikutusselvitys. Konsultin mukaan alueella kulkeva purouoma ei ollut vesilain mukainen suojeltava kohde. Ely-keskus oli toista mieltä. Kyseinen noro on laissa tarkoitettu kohde, joten sen vaarantaminen on kielletty ja metsän muuttaminen kerrostaloalueeksi uhkaisi koko arvokasta elinympäristöä.

Tämä ei kuitenkaan Puronsuun rakentamista estänyt. Ely-keskuksen huomautuksen johdosta kaavan lisättiin määräys, jonka mukaan rakentamisen vaikutukset purouomaan tulee jatkossa selvittää. Muilta osin osayleiskaava meni läpi, ja kaupunki aloitti Puronsuun tarkemman asemakaavoituksen.

Silloin lähistön asukkaat ryhtyivät puolustamaan lähimetsäänsä.

Pikka lähti mukaan vuonna 2021. Yleiskaava oli jo tehty, ja Puronsuun alueella paljon ulkoilevan Pikan postilaatikosta tuli A4-lappu, jossa kerrottiin asemakaavan ympäristövaikutusselvityksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

”Ajattelin että nyt täytyy tehdä jotakin. Avasimme adressin nettiin. Kesällä eräs pariskunta rupesi keräämään myös paperiadressia. Oli hyvä että sellaisetkin ihmiset, jotka eivät käytä nettiä voivat osallistua”, Pikka kertoo.

Lähikaupassa oli myös tiedote ja nimilista, johon asukkaat kirjoittivat nimensä alle kaupassakäynnin yhteydessä.

Kyseinen alue on Pielisjokivarren ja Ranta-Mutalan, Rantakylän asukkaiden ainoa sellainen luonnontilainen metsä- ja ranta-alue, johon myös jokaisella asukkaalla vapaa kulku, adressissa sanottiin.

Pikka kutsui päättäjiä käymään ja tutustutti metsään. Lisäksi aktiivit tekivät kansalaisaloitteen kaupungille.

Adressiin kertyi lopulta yli kolme tuhatta nimeä Puronsuun suojelun puolesta.

Puronsuu on monipuolinen kokonaisuus rantaa ja metsää. Kuva Pasi Tikka

Rakennetaanko vai eikö rakenneta?

”Me haluaisimme että alue säilytettäisiin kokonaan. Metsä on kuitenkin sen verran pieni, että jos sinne vähänkään rakennetaan se rikkoo tämän arvokkaan alueen. Joensuussa on vaihtoehtoisiakin paikkoja rakentamiselle.”

Kaava seilasi edes takaisin valmistelussa, ja lopulta jämähti osin vastustuksen vuoksi muutamaksi vuodeksi luonnosvaiheeseen.

Kovin kauaa Puronsuun puolustajat eivät saaneet hengähtää: Kaava on taas ilmestynyt Joensuun kaupungin vuoden 2025 kaavoitussuunnitelmiin.

”Tänä vuonna jotain tullee tapahtumaan, suunnitelmat varmaan halutaan toteuttaa”, Pikka huokaa.

Katso jutun lopusta, miten puolueet ovat tähän mennessä Puronsuun rakentamisesta päättäneet.

Puronsuun asemakaava-alue. Kartta Tero Jämsä. Lähde Joensuun kaupunki

Puronsuun kaava-alue sijaitsee Joensuun kaupunkialueella. Kartta Tero Jämsä