22/2025

Virossa omaksuttu avosetin nimi naaskelnokk on hauska ja kuvaava. Suomeksi se on naskalinokka. Naskali on suutarin käyttämä terä, usein ohut, pitkä ja suora, mutta tyypillisesti on myös käyriä naskaleita, juuri sellaisia kun avosetin nokka on – ja sen hento nokka kaiken päälle kääntyy kärjestään vahvasti ylöspäin. Lennossa avosetin jalat ulottuvat huomiota herättävän paljon pyrstöä pitemmälle.

Avosettien erikoiset nokat erottuvat hyvin, samoin huomio kiintyy siihen, kuinka kauas yli pyrstön jalat ulottuvat lennossa.

Avosetti käyttää naskalinokkaa kääntelemällä sitä molemmille sivuille ruokaa vedestä tai liejusta luonteenomaisesti siivilöidessään. Pään liikkeestä linnun voi hoksata kaukaakin. Naskalinokka nimi voisi sopia avosetille Suomessakin. Avosetti on kuitenkin hieno ja totuttu lainasana linnulle myös Suomessa, vaikkakaan sanan alkuperäistä merkitystä ei taideta enää tuntea.

Avosettiin on hauska törmätä. Se on ihan omanlaisensa kaunis mustan ja valkean kirjava lintu. Lentokuvakin on omaperäinen nokkineen ja pitkälle yli pyrstön ulottuvine jalkoineen. Ja äänetkin ovat omalaatuisesti sointuvia. Avosettia näkee aika harvoin. Suomessa avosettejä nähdään vuosittain, mutta ei paljoa. Yhden kerran, muutama vuosi sitten, todettiin avosetin pesimäyritys Hailuodossa.

Virossa avosetti on pesimälintu, jonka kanta on viime vuosikymmenien hyvän jakson aikana vahvistunut muutamaan sataan pariin. Se pesii vähäkasvuisilla rannoilla ja rantaniityillä ja hiekkaisilla luodoilla Hiidenmaalla, Saarenmaalla sekä Läänemaan suurilla merenlahdilla ja niiden luodoilla.

Avosetti on arka kahlaaja, eikä sitä sovi häiritä. Mutta kaukoputkeen sen saa poimittua kauempaa rannoilta huhtikuulta alkaen. Vaikka linnun mustavalkoinen puku ja nokka ovatkin huomiota herättäviä, etäältä lämpöväreilyssä kannattaa katsella tarkkaan, ettei huolimattomuuttaan ohita avosettia vaikkapa rannalla istuvana tiirana.

Avosetinkin pesinnän onnistumisen haasteena ovat varis ja korppi ja isot lokitkin, kettu, vieraslajinisäkkäät sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet ja voimistuneet myrskyt, jotka voivat nostaa voimakkaasti meriveden korkeutta ja peittää alleen alavia avosetille sopivia pesimärantoja laajalta alueelta. Kun kiertelevät avosetit osuvat pariutumaan ja löytämään häiriöttömän paikan, jota veden äkkinäinen nousukaan ei heti uhkaa, voisi Suomen länsirannikon hienoille rannoille ja saaristoon syntyä pieni pesivä kanta. Sitä odotusta tukee Viron kannan viime vuosikymmenten hiljalleen kasvanut avosettien määrä. Kuvien avosetit ovat Virosta, ne lentävät pesimäluodoltaan lahdenpoukamaan ruokailemaan.