Uudessa alueidenkäyttölaissa aiotaan rajata kuntalaisten valitusoikeutta. Nykyisin jokainen kuntalainen voi tehdä valituksen vaikkapa luontoalueiden rakentamisen tai kaivos- ja energiahankkeet mahdollistavista asemakaavoista. Tulevaisuudessa oikeus olisi vain asianosaisilla. Kuka siis jatkossa saa valittaa esimerkiksi lähimetsien kaavoittamisesta?

”Asianosaisia ovat ne, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, tarkoittaa vähän laajempaa joukkoa kuin ihan lähinaapurit”, kertoo ympäristöneuvos Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä.

Muutos vaikuttaa esimerkiksi virkistysalueiden puolustamiseen. Jos asuu yhdessä kaupunginosassa, mutta retkeilee säännöllisesti luontokohteessa toisessa kaupunginosassa, ei voi enää valittaa, jos tuo alue asemakaavoitetaan muuhun käyttöön.

”Sanoisin, että ei sitä valitusoikeutta kyllä tällaisessa tilanteessa ole”, Seppälä toteaa.

Hallituksen esitys alueidenkäyttölaiksi oli lausuntokierroksella kesän aikana. Moni lausunnonantaja kritisoi sitä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien heikentämistä.

Asemakaavoissa ratkaistaan asukkaille tärkeiden alueiden kohtaloita, joita ei aina ole määritelty muussa suunnittelussa.

Esimerkiksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kommentoi lausunnossaan asiaa näin:

”Silloin kuin yleiskaava on hyvin yleispiirteinen, asemakaavavaiheessa ratkaistaan merkittäviä alueidenkäytöllisiä seikkoja, joita ei ole lainkaan käsitelty yleiskaavavaiheessa. Valitusoikeuden rajaaminen asianosaisiin tarkoittaisi tässä tilanteessa sitä, että muilla kunnan jäsenillä ei olisi missään vaiheessa tosiasiallista mahdollisuutta saattaa kunnan kaavoitusratkaisujen lainmukaisuutta tuomioistuimen arvioitavaksi.”

Myös Vaasan hallinto-oikeus nosti lausunnossaan esiin valitusoikeuden rajoittamisen aiheuttaman oikeusturvaongelman. Kaivosteollisuus ry puolestaan piti oikeuden rajaamista hyvänä muutoksena.

Kuntalaisten lisäksi myös yhteisöjen, kuten luontojärjestöjen, valitusoikeutta rajataan. Yhteisöillä on jatkossa valitusoikeus asemakaavoista vain, jos ne ovat tehneet niistä muistutuksen jo aikaisemmassa ehdotusvaiheessa.

Asianosaisuuden määritelmä ei ole täsmällinen. Sujuvoittamistavoitteesta huolimatta rajaus voi hidastaa kaavoitusta, jos hallinto-oikeudet joutuvat tarkistamaan erikseen jokaisen valittaneen valitusoikeuden.

Ekologisten yhteyksien tulevaisuus huolettaa

Alueidenkäyttölakiesitys muuttaa myös maakuntakaavojen roolia. Maakuntakaavojen vaikutusta kevennetään.

”Kaavoitusta joustavoitetaan, siten että [kuntien] yleiskaavoissa voidaan perustellusta syystä helpommin poiketa maakuntakaavasta esimerkiksi tilanteessa jossa maakuntakaavan ratkaisu on vanhentunut. Voi olla isojakin hankkeita jotka eivät välttämättä tarvitse maakuntakaavan käsittelyä”, Seppälä sanoo.

Maakuntakaavoilla on varmistettu esimerkiksi ekologisten yhteyksien säilyminen, sillä ne ovat ainoa kaavataso, jossa alueiden käyttöä ja rakentamista tarkastellaan yksittäisiä kuntia laajemmin.

Muutoksesta oli lausunnossaan huolissaan esimerkiksi Luontopaneeli:

”Tämä on erityisen tärkeää, koska monet ekologisesti merkittävät yhteydet – kuten viherverkostot ja lajien siirtymäreitit – kulkevat juuri kuntarajojen poikki ja voivat vaarantua erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen reuna-alueilla, joissa rakentamispaineet ovat suuria.”

Hallituksen esitys mennee eduskunnan käsiteltäväksi lokakuussa.