Korvameduusan sykkivää menoa voi hyvässä lykyssä seuraamaan vaikka laiturilta. Se on Merenkurkkuun asti yleinen, ja samalla ainoa pohjoisen Itämeren meduusalaji.

Aikuisia korvameduusoja voi nähdä etenkin syksyllä, kun ne lisääntymisen jälkeen kerääntyvät rantavesiin ja lopulta menehtyvät – lisääntymisen tärkeä tehtävä kun on suoritettu. Läpikuultava ja hyytelömäinen korvameduusa ui vedessä vapaasti, mutta halkaisijaltaan 10–15 sentin uimakelloaan supistelemalla meduusa pystyy hieman ohjaamaan myös suuntaansa. Uimakellon keskellä ovat tärkeät tuntomerkit, neljä sukurauhasta. Ne ovat naarailla oranssinkellertävät ja koirailla sinipunaiset.

Oletko sinä nähnyt tänä syksynä korvameduusoita? Lähetä meille havaintosi 31.10. mennessä.

Tutustu myös Itämeri-digiekstraan >