Tämä otsikon viesti on lintuharrastajan ja kenen tahansa aina kiva saada. Se ponnahtaa sähköpostiin, kun olet ilmoittanut Luomukseen tiedot löytämästäsi rengastetusta linnusta tai maastossa luetusta renkaasta. Ja jos lintu taas havaitaan, saat siitäkin tiedon. Mitähän viesti tällä kertaa sisältää?
Kurki syntyi Vakealassa alkukesästä 2010. Kuvat ovat kuitenkin eri kurjista tältä vuodelta kertomassa sen elämästä tähän saakka. Kuvat: Samuli Haapasalo
Tieto tulee siis silloinkin sähköpostiin, kun aiemmin ilmoittamastasi linnusta joku toinen on myöhemmin tehnyt uuden havainnon. Suomen rengastusjärjestelmä toimii. Linnun liikkeet tulevat tutuiksi. Tieto on tärkeää lintujen tutkimuksessa ja suojelussa. Ja vaikka et siis ole rengastanut lintua, pääset sen matkaan kotimaassa ja maailmalla. Kaikki kenttätyö tapahtuu vapaaehtoisten maallikoiden toimesta.
Muuttomatkalla pellolla tai rantaniityllä ruokailevan vähän kookkaamman linnun jalasta voi kaukoputkella löytää aika helposti värirenkaan tai voi saada luetuksi tavallisen renkaan.
Yksi hyvä tapa etsiä renkaita on tarkistaa lintu linnulta sopivalla etäisyydellä oleskeleva parvi. Järjestelmällisesti havainnoiden renkaat osuvat paremmin silmään. Ja usein pääsee lukemaan myös metallirenkaan tiedot.
Monasti olen löytänyt ja päässyt lukemaan metallirenkaan myös jälkikäteen valokuvasta esimerkiksi laskeutuvan parven lintujen jaloista. Ja tarkkana pitää tietysti olla renkaan lukemisessa, että välittää oikean tiedon Luomukseen. Jos olen valokuvannut pitkällä objektiivilla renkaan, lähetän siitä tarvittaessa vielä digikuvan pienennettynä kuvatiedostona Luomukseen menevän sähköpostin liitteenä. Luomuksen osoite on rengastus@luomus.fi ja ilmoitusta varten on luomuksen sivuilla helppo sähköinen kuponki.
Kurkiperhe liittyy syksyllä isompiin kurkiparviin. Poikanen seuraa vanhempiaan
Kurki isona lintuna on sekä kiinnostava eri muuttoreittien ja talvehtimisalueiden selvittämisen kannalta. Sen suurikoisia renkaita saa helpommin luettua pienikokoisiin lajeihin verrattuna. Värirenkaissa käytetään usein kolmea väriä päällekkäin ja niissä voi olla numeroita. Jos linnulla on värirenkaat, sillä on aina myös ”tavallinen” rengas. Hanhilla ja joutsenilla on myös värillisiä kaularenkaita kirjain- ja numerotunnuksineen. Joillain lintuyksilöillä näkyy niskassa myös lähetin, joka tuo paljon arvokasta tietoa linnun liikkeistä.
Pari viikkoa sitten ilmestyi tietokoneelleni kaksikin kertaa uutta tietoa rengastetusta kurjesta. Olen lukenut linnun renkaan Noarootsissa Luoteis-Virossa syrjäisellä niityllä syysmuuton aikana 20.9.2013. Lintu oli rengastettu Suomessa minulle kovin tutussa Valkealassa vuonna 2010 poikasena. Näin sen myös hyvin Tutun Tahunlahden pohjoispuolisen alueen niityllä Virossa. Se oli tuolloin noin 3 vuoden ja 3 kuukauden ikäinen. Kurki oli myös nähty jo saman vuoden tammikuussa 10.1.2013 Italiassa Foggian maakunnassa, joka on Adrianmeren puolella aika etelässä.
Ja viimeisin tieto tältä syksyltä kertoo, että se on havaittu 18.9. ja 22.9. kahdesti Kymenlaaksossa, eli synnyinseudullaan. Sen saapumisesta oli havainto keväällä 3.4. Kurki on siis nyt syksyllä 2025 jo yli 15 vuoden ikäinen. Keskimäärin se on pesinyt kymmenkunta kertaa.
Kurki on tehnyt pitkän muuttomatkan 15 kertaa ja oli taas lähdössä muutolle, vielä pellolla isossa parvessa. Toki se olisi vielä pesimättömänä nuorena luppokurkena voinut viettää aikaa myös etelämpänä kuin Suomessa, mutta se on neljänä syntymävuotta seuraavana vuotena 2011–14, havaittu kotiseudullaan Kymenlaaksossa. Suunnilleen siinä iässä se alkaa olla sukukypsä.
Viron Läänemaalla kurki on renkaan kontrollivuonna 2013 – ehkä monenakin syksynä – saattanut yöpyä joko Põgarin lahden tai Matsalunlahden luodoilla, nisäkkäilta hyvässä suojassa. Tämä kuva Matsalunlahden Haeskan tornilta.
Sitten siitä ei, hieman yllättäen, ole lainkaan havaintoa vuosilta 2015, 2016 eikä 2017, ei kotiseudulta eikä maailmalta. Mutta 2018 lintu on taas havaittu synnyinseudullaan. Seuraavana vuonna 2019 ei taaskaan ole havaintoa Kymenlaaksosta, mutta kuitenkin 8.10.2019 se nähtiin Hajdu-Biharissa kurkien suurelta kokoontumispaikalta Hortobágyn pustalta, samalta seudulta, jonka se tunsi jo ensimmäisen syksynsä muuttomatkaltaan vuodelta 2010.
Vuonna 2022 kurki tavattiin Unkarin Bekesissä 1.1., sekin on Hortobágyn pustalla. Sen jälkeen siitä ei ole saatu havaintoja muuttomatkalta (jolla se on epäilemättä ollut joka talvi), mutta Suomessa kurki on havaittu vuosina 2020, 2021 sekä 2023, 2024 ja edelleen tänä vuonna 2025 keväällä palanneena synnyinseudulleen ja syksyllä valmistautumassa muutolle.
Kuntaliitosten myötä havaintopaikkakunnat ovat Valkealan ja Anjalankosken lisäksi Kouvola. Noarootsikin, jossa aikanaan luin linnun renkaan, on nykyään Viron Lääne-Nigulan kuntaa.
Sitä ei tiedä, mitä lintu teki Italiassa tammikuussa 2013, ehkäpä kierteli – vai oliko myös jatkanut edelleen matkaa yli Välimeren Afrikan puolelle.
Ja kiinnostavin on vielä edessä. Avaavatko seuraavat tiedot linnusta ehkä lisää tietoa kurkien siirtymisestä talveksi Pohjois-Afrikkaan tai jäämisestä aiempaa pohjoisempaan ja toisaalta, kuinka pitkään kurki elää. Tai käyttääkö se myös uusia vaihtoehtoisia muuttoreittejä. Linnulla näyttää olevan erittäin ahkerat seuraajat sen synnyinseudulla Kymenlaaksossa.