Olen kokeillut hyvällä menestyksellä biologista torjuntaa: kahvinporoja omenapuun juurelle, ja jopa rusakot jättävät omenapuut rauhaan. Ei ole muuta torjuntaa tarvinnut. Mihin kahvin teho perustuu?

Kysyjän esimerkin innoittamana minäkin kokeilin kahvinporoja. Ripottelin käytetyt kahvinporot nuorten omenapuiden alle ja osin rungollekin, mutta jätin kaksi vanhaa puuta suojaamatta. Ja yllätys – se toimi! Rusakot jättivät nuoret puut rauhaan, vaikka kävivätkin jyrsimässä vanhojen puiden alhaalla riippuvia oksankärkiä.

Suoja ei tosin ollut aivan täydellinen: kun lumi oli peittänyt vanhat porot ja tuoksu lientynyt, saattoivat pupujussit vierailla nuorempienkin puiden luona. Pelkästään kahvinporoihin ei ehkä kannata luottaa.

Kasveja syövät nisäkkäät valikoivat ruokansa tuoksun perusteella. Kasvit torjuvat syöjiään kemiallisin asein. Niinpä kaikissa kasveissa on haitta-aineita, eri kasveissa vain eri aineita erilaisina yhdistelminä ja erilaisia määriä. Eläimet ovat sopeutuneet sietämään kukin vain joitakin kasvien haitta-aineista – ja silloinkin ne etsivät sellaisia kasviyksilöitä, joissa haitta-aineita on mahdollisimman vähän.

Mikään eläin ei pysty syömään kaikkia kasveja, mutta toisaalta ei myöskään mikään kasvi vältä kaikkia eläimiä. Jopa näsiällä ja kielolla on syöjänsä.

Kahvinporojen ja muidenkin hajusteiden teho perustuu siihen, että ne peittävät omenapuun oman tuoksun. Kahvin sisältämät ainesosat, kuten kofeiini, ovat pohjoiselle luonnolle täysin vieraita, joten kaikki meikäläiset eläimet, myös myyrät, vierovat kahvin tuoksua.

Julkaistu alun perin Suomen Luonnossa 1/2001.