Tunnista: Laulujoutsen vai kyhmyjoutsen?
Laulujoutsen pystyy nykykäsityksen mukaan pitämään kyhmyjoutsenen poissa reviiriltään.
Kyhmyjoutsenen tunnistaa punaisesta nokasta ja mustasta kyhmystä, kaula on uidessa hieman mutkalla ja siivet vähän koholla. Koiraalla kyhmy on isompi kuin naaraalla. Laulujoutsenella on keltamusta nokka, siivet ovat selkää myöten ja kaula usein suorana.
Kyhmyjoutsenen pyrstö osoittaa uidessa noin 45 asteen kulmassa ylöspäin, laulujoutsenella se on veden suuntaisesti. Lennossa kyhmyjoutsenen pyrstö ulottuu jalkoja pidemmälle, laulujoutsenella jalat loppuvat pyrstön kärjen kohdalla, eli sen pyrstö on lyhyempi. Kyhmyjoutsenen siivet suhisevat kuuluvasti lennossa. Se on keskimäärin pari kiloa painavampi kuin laulujoutsen, mutta sen siivet ovat lyhyemmät. Kyhmyjoutsen painaa 9–13 kg, koiras on naarasta isompi.
VINKKI TUNNISTAMISEEN:
Kyhmyjoutsenella on punainen nokka ja musta kyhmy, laulujoutsenella taas keltamusta nokka ja suora kaula.
Muuttoaikaan tavattavat pikkujoutsenet ovat kuin laulujoutsenet, paitsi pienempiä ja nokassa on enemmän mustaa. Australiassa luonnonvaraisena eläviä mustajoutsenia on aikoinaan ollut mm. Töölönlahdella ja Aulangolla. Ne viettivät talvet sisätiloissa. Tarhakarkulaisen voi sattumalta havaita muuttoaikaan Suomessa.
Laulujoutsen
CYGNUS CYGNUS
Tuntomerkit: Aikuisena iso ja valkea. Voi sekoittaa kyhmyjoutseneen, mutta laulujoutsenen nokka on kiilamainen ja sen tyvi on keltainen. Harvinaisella muuttovieraalla pikkujoutsenella keltaista on vähemmän. Nuoret joutsenet ovat harmahtavia ja ne voi sekoittaa hanhiin. Ääni soinnukas; sen voi sekoittaa lähinnä kanadanhanheen.
Ravinto: Syö vesikasveja, etenkin järvikortetta, mutta myös esimerkiksi vitoja ja sorsimoita. Pelloilla voi syödä viljaa tai perunoita, ja kesällä laulujoutsen on perso myös marjoille.
Pesintä: Touko–kesäkuussa 4–7 munaa, joita naaras hautoo yli kuukauden. Poikaset lentokykyisiä noin kolmen kuukauden ikäisinä, joten avovesikautta laji vaatii ainakin 150 päivää. Joutsenpari pysyy tavallisesti yhdessä koko eliniän.
Uhanalaisuus: Laulujoutsen on nykyisin elinvoimainen. Pesimäkanta on todennäköisesti yli 10 000 paria eli noin kaksi kertaa niin paljon kuin Ruotsissa. Kansallislintu.
Suojelu: Rauhoitettu, ajoittaisia vaatimuksia metsästämisen aloittamisesta on esitetty.
Muutto: Syysmuutto loka–marraskuussa, muuttaa lähiseuduille Etelä-Ruotsiin, Tanskaan ja Pohjanmeren rannikkoalueille, ja etsii nykyisin ravintoa myös pelloilta sekä talvialueillaan että meillä. Leutoina talvina joutsenia myös talvehtii Suomessa.
Tiesitkö? Puolustaa hanakasti reviiriään ja ajaa muut joutsenet pois pesimäjärveltään tai -lammeltaan. Tutkimusten mukaan laulujoutsen ei kuitenkaan häiritse pienempien lajien pesintää eikä se ole vaikuttanut sorsalintujen, kuten haapanan, vähenemiseen.
Kyhmyjoutsen
CYGNUS OLOR
Tuntomerkit: Aikuisena iso ja valkea. Nuori kyhmyjoutsen on harmaanruskea. Hyvä tuntomerkki on punainen nokka ja musta kyhmy.
Ravinto: Vesikasvit. Joskus myös hyönteiset ja kalat.
Pesintä: Kyhmyjoutsenen pesä on joko maalla tai kelluva ruokokeko. Naaras munii uhtikuun lopusta alkaen 3–10 munaa. Kyhmyjoutsenen munat ovat jopa 15 cm pitkiä.
Uhanalaisuus: Elinvoimainen.
Suojelu: Kyhmyjoutsen on rauhoitettu.
Muutto: Kyhmyjoutsen talvehtii Suomessa, mutta osa siirtyy talveksi etelämmäs Itämerellä.
Tiesitkö? Kyhmyjoutsen on Suomen painavin lintu.