Sijainti: Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa; Puolanka, Hyrynsalmi, Pudasjärvi

Pinta-ala: 23 459 hehtaaria.

Luonto ja lajisto: Kainuun vaarajakson kallioperästä löytyy emäksisiä viherkiviä ja kalkkipitoisia kivilajeja, ja alue tunnetaan muun muassa rehevistä lehdoistaan. Seudulla on hyvin emäksisiä lähdevesiä ja runsaasti pohjavesilähteitä, -puroja ja noroja. Vaarajakson seurauksena kansallispuiston alueen sademäärät ovat suuret. Talvella seudun lumimäärät ovat Suomen suurimpia. Puistosta alkavat Oulujoen, Kiiminkijoen ja Iijoen latvapurot. Lähdepuroissa viihtyvät alkuperäiset taimenkannat ja raakkupopulaatiot. Latvavedet ovat pitkälti juomakelpoisia. Alueen vanhoissa metsissä asustaa uhanalaisia lajeja, kuten sinipyrstö.

Kulttuurihistoria: Vaara-Kainuun kansallispuistossa kulkee suosittu valtakunnallinen UKK-vaellusreitti.

Perustelut ehdotukselle: Vaara-Kainuu olisi kolmas kansallispuisto Kainuun alueella Hossan ja Hiidenportin ohella. Vaara-Kainuu täydentäisi kansallispuistoja rehevällä ja kostealla vaaraluonnolla ja lähdepuroverkostolla. Vanhoista erillisistä suojelualueista, kuten Siikavaarasta ja Paljakan luonnonpuistosta, muodostuisi yhtenäinen ja koko vaarajakson kattava kansallispuistoalue.

Lähde: Luonnonmetsä- työryhmä (2026): Kansallispuistoverkoston kehittäminen – 50 vuotta kansallispuistokomitean mietinnöstä -raportti