Suomen Luonto on ollut 85 vuotta luonnon puolella
Suomen Luontoa on julkaistu 85 vuotta.
Lehteemme on ilmestynyt juhlavuoden logo – Suomen Luonto täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Se on aikakauslehtien maailmassa melkoisesti ja kertoo suomalaisten vakaasta rakkaudesta luontoaan kohtaan.
Aluksi lehti oli vuosikirja, mutta jo 1950-luvulta alkaen se laajeni useita kertoja vuodessa ilmestyväksi lehdeksi. Tällä vuosituhannella Suomen Luonto sai toiseksi pääkanavakseen netin. Netissä lehteä lukevat jo kymmenettuhannet luonnonystävät. Siellä on tarjolla juttuja, joita ei painetussa lehdessä ole, ja jo esimerkiksi kolmisenkymmentä podcastia. Ja koko lehden arkisto vuodesta 1941!
Tavoitteenamme on olla luonnonystävien kohtauspaikka, missä meitä kannattelee teidän luonnonystävien suuri joukko. Suomalaisten erityinen luontosuhde on tullut esiin mielipidetutkimuksissa. Tiedebarometrin mukaan luonto- ja ympäristöasioita koskevat ohjelmat, uutiset ja kirjoitukset kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin politiikka, urheilu tai viihde.
Tähän voi olla vaikea uskoa. Samasta kuitenkin kertoo, että Suomen Luonto nousi sosiaalisen median seuratuimmaksi aikakauslehdeksi, kun se ohitti viime syksynä Talouselämän. Seuraajia oli tuolloin 279 800. Kolmantena tässä Aikakausmedian tilastossa on Seiska.
Juhlavuonna tarjoamme sarjan kirjailijaesseitä, joista Joel Haahtelan essee elämästämme kiihtyvässä maailmanmenossa on jo julkaistu. Seuraavana on vuorossa Tiina Raevaara, ja saamme iloita myös esimerkiksi Juha Kauppisen ja Anni Kytömäen kynän jäljestä. Luonnonharrastus on tänä vuonna korostetusti lehdessä esillä. Jo pian saatte lukea toimittaja Johanna Mehtolan jutun siitä, millaisia ovat nykyiset ja entisaikain luonnonharrastajat.
Onko 85 vuotta paljon? Luonto itsessään asettaa saavutuksen mittasuhteisiinsa. Tavallisen metsän puut saavuttaisivat tuollaisen iän aika varmasti, mutta talousmetsän kiertoajaksi se on pitkä. Moninkertaisia ikäsaavutuksia on helppo löytää luonnostamme. Jokihelmisimpukat eli raakut voivat elää yli 200 vuotta. Puut yltävät parisataisiksi useinkin.
Suomen vanhin mänty on lähes 800-vuotias. Lapissa on montakin yli tuhatvuotista katajaa, ja vanhin tunnettu kataja eli 1647 vuotta eli melkein 20 kertaa sen verran kuin mediamme nyt täyttää.
Nämä luvut ovat osa suurta elämän ihmettä ja suomalaisen luonnon monimuotoisuuden kiehtovaa kirjoa. Sitä Suomen Luonto puolustaa journalismillaan, ja lehden kaikki tuotot käytetään kustantajamme Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelutyöhön. Raakkujen tulee tulevassakin Suomessa saada suodatella joessaan aikakausien virratessa ohitse.
Tilaa Suomen Luonto!
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!