Pohjoiset olosuhteet vaikuttavat paljon villisian käyttäytymiseen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa selvisi, että pohjoisessa villisiat liikkuvat huomattavasti laajemmilla alueilla kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Pohjolassa sikojen elinpiirit olivat keskimäärin 87 neliökilometriä.

”Yksi syy [laajempaan elinpiiriin] on se, että meillä on aika paljon karummat kasvuolosuhteet kuin Keski-Euroopassa. Villisiat joutuvat hakemaan ruokaa ja suojaa isommalta alueelta. Toisaalta, kun sikapopulaatio on Suomessa vielä melko maltillinen, niillä ei ole lajin sisäistä kilpailua elintilasta”, sanoo tutkimuksen tekijä, tutkija Elmo Miettinen Lukesta.

Tutkimuksessa villisikojen liikkumista seurattiin niihin kiinnitetyillä GPS-laitteilla. Kaakkois-Suomen raja-alueilla villisiat kulkivat aktiivisesti Venäjän vastaisen rajan yli.

Suomi kuuluu villisian pohjoisimpiin elinalueisiin, ja laji leviää erityisesti leutojen talvien takia yhä pohjoisemmaksi. Leviämistä rajoittavat talviolosuhteet, kuten syvä lumi.

”Kun lunta on paljon ja maa roudassa, sikojen ruoanhankinta hangen ja varsinkin maanpinnan alta on hankalampaa.”

”Kun lunta on paljon ja maa roudassa, sikojen ruoanhankinta hangen ja varsinkin maanpinnan alta on hankalampaa.”

Talvi vaikutti myös villisikojen käyttäytymiseen. Suurimpien hankien aikaan ne kulkivat vain lyhintä polkua ruokinnan ja lepäilypaikan välillä. Niiden aktiivinen aika oli hyvin lyhyt energian säästämiseksi.

Luken tuoreen kanta-arvion mukaan Suomessa on noin 2400 villisikaa. Määrä on lähes sama kuin viime vuonna. Eniten villisikoja on Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta tihentymiä on paikoin myös Länsi- ja Etelä-Suomessa. Miettisen mukaan villisikahavaintoja on tehty kuitenkin jopa Oulun pohjoispuolella.

Tutkimuksen mukaan Suomen nykyinen villisikakanta ei näytä vaikuttavan merkittävästi ympäristöön. Asiaa selvitettiin muun muassa maanviljelijöille suunnatulla kyselytutkimuksella. Sikojen maanviljelylle aiheuttamat vahingot olivat kokonaisuutena maltillisia, vaikka paikallisesti ne saattoivat olla huomattavia.

Villisikojen tiedetään ulkomailla saalistavan lintujen pesiä. Riistakameroiden avulla tehdyissä kokeissa selvisi, että villisiat eivät tuhoa pesiä sen enempää kuin muut nisäkäspedot, kuten supikoira ja kettu.

Väitöksessä kerrotaan, että villisikojen vaikutukset voivat tulevaisuudessa kasvaa, kun laji leviää laajemmalle ilmaston lämmetessä.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon! Alk. 23,40 €

Tilaa nyt!