Pensasaidoista alkaa hiljalleen kuulua varpusten iloinen tsilputus. Talvi on kohta selätetty ja lisääntymisaika alkanut.

Varpunen (Passer domesticus) ja pikkuvarpunen (Passer montanus) ovat melko samannäköinen lajipari ja ne muodostavat myös sekaparvia. Molemmat viihtyvät taajamissa ja maaseutumaisessa ympäristössä. Pikkuvarpunen on hämmästyttävän nopeasti runsastunut ja laajentanut elinaluettaan, varpunen puolestaan voimakkaasti vähentynyt. Varpunen on kuitenkin vielä runsaampi (pesimäkanta noin 240 000 paria), pikkuvarpusen 140 000–200 000 paria. Varpusia on koko maassa Utsjokea myöten; pikkuvarpunen on eteläisempi laji, mutta rannikkoa pitkin sen elinalue nousee Oulun seutuville.

Miltä näyttävät? Pään väritys on paras tuntomerkki: varpusen päälaki on harmaa, kun pikkuvarpusella se on suklaanruskea. Pikkuvarpusella on myös poskessa kauneuspilkku. Pikkuvarpusen molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä, varpusen naaras on koirasta värittömämpi.

Mitä syövät? Kummallakin on vahva siemensyöjän nokka. Lintulaudan antimista kelpaavat auringonkukansiemen, murskattu maapähkinä, kaura, hirssi ja rasvasiemenpötkylä. Molemmat lajit arvostavat sitä, jos lähellä on kunnollinen pensasaita suoja- ja oleskelupaikaksi.

Ääntely: Varpusen tasainen tsilputus lienee kaikille tuttu, pikkuvarpusella se on katkonaisempaa ja terävämpää. Varpusen varoitus- ja yhteysääni on rätisevä, pikkuvarpusen terävä tek-tek.

Pikkuvarpunen. Kuva Markus Varesvuo.