Naaraat ovat luonnossa harvoin koiraita loistokkaampia, koska ornamenttien kehittämiseen vaadittava energia on poissa lisääntymisestä, ja liika koreus voi herättää myös petojen huomion.

Nyt suomalainen tutkijaryhmä esittää, että naaraskiiltomadon lampun loistokkuus on kehittynyt siksi, että koiraat ovat kiinnostuneita valovoimaisimmista naaraista.

Oulun ja Helsingin yliopistojen tutkijaryhmä matki naaraan houkutusta eri tehoisilla led-lampuilla. Valon merkitys koiraiden mieltymyksissä oli selvä.

”Koiraat hakeutuivat lähes aina kirkkaimman luokse”, sanoo Oulun yliopiston eläintieteen professori Arja Kaitala. ”Kokeen perusteella himmeät naaraat jäävät jopa kokonaan ilman koirasta.”

Koska kiiltomadot eivät syö aikuisena, pieni naaras joutuu Kaitalan mukaan käyttämään loistamiseen lopulta myös muniensa energiaa, jos koirasta ei kuulu. Koko on hänen mukaansa näiden pienten kovakuoriaisten maailmassa valttia.

”Energia jaettava loistamiseen tai muniin. Isot naaraat loistavat eniten ja voivat munia 200 munaa, kun pienillä määrä voi jäädä tusinaan.”

Suomen Luonto kertoi Kaitalan ryhmän tutkimuksista ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Suomalainen kiiltomatotutkimus on jo saanut huomiota maailmalla, kun myös kansainvälinen National Geographic julkaisi aiheesta uutisen. Tutkimus ilmestyi tänään Biology Letters -tiedelehdessä kansijuttuna ja siinä olivat Kaitalan ohella mukana Juhani Hopkins, Gautier Baudry ja Ulrika Candolin. Tutkitut kiiltomadot olivat peräisin Nurmijärveltä ja Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta.