Kanadalainen malminetsintäyhtiö Mawson on tehnyt Lapin eteläosissa laajoja kaivosvarauksia, lupahakemuksia ja valtauksia, joihin kuuluu myös Natura-alueita. Yhtiö etsii kultaa ja uraania ja sen jäljet maastossa ovat joskus kolkot. Yhtiön kaksi johtajaa tuomittiin joulukuussa 2014 luonnonsuojelurikoksesta, koska yhtiö oli kaivanut Yli-Torniossa Rompaksen alueella ilman asianmukaista lupaa, ja tuhonnut muun muassa tikankontin ja neidonkengän esiintymiä.

Molemmat johtajat saivat törkeästä huolimattomuudesta tehdystä luonnonsuojelurikoksesta 70 päiväsakkoa, ja yhtiö 5 000 euron yhteisösakon. Sakot ovat keskimääräistä korkeammat, mikä ilmentää käräjäoikeuden näkemystä teon törkeydestä.

Mawson on myös saanut Tukesilta etsintälupia Natura-alueille. Yksi luvista on korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jonne Lapin luonnonsuojelupiiri Tukesin päätöksestä valitti. Valituksessa viitattiin yhtiön aiemmin Natura-alueilla tekemiin luvattomiin syväkairauksiin. Yhtiö kiistää tällaisia tehneensä ja se jätti viime elokuussa poliisille tutkintapyynnön, jossa epäili luonnonsuojelupiirin edustajia petoksesta tai sen yrityksestä.

Etupäässä Mawsonin eri asteisia hakemus-, etsintä-, varaus- ja valtausalueita
kaivosrekisterin karttapalvelun mukaan 8.4.2016. Natura- ja luonnonsuojelualueet merkattu vihreällä
ja punaisella ruudukolla.

On tavanomaista, että osapuolet ovat hallinto-oikeudessa eri mieltä myös jutun tosiseikoista, juuri siksi asiat tuomioistuimiin päätyvät. On erittäin poikkeuksellista väittää valituksen sisältöä rikokseksi.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi tutkintapyyntöä tuoreeltaan: ”En muista vastaavaa tapausta Suomesta. Malli lienee peräisin ulkomailta, kenties amerikkalaisesta oikeusperinteestä, jossa uhataan kanteilla myös tämäntyyppisissä asioissa.” (Yle uutiset 26.8.2015).

Uhkailua taloudellisella vastuulla?

Poliisi päätti joulukuussa 2015 jättää asian tutkimatta, koska juttu kuuluu KHO:lle, jonka käsittelyssä se on. Mawson uusi tutkintapyyntönsä tammikuussa ja vaati esitutkintaa. Mawsonin lakimiehen kirjeen avainkohta on:

”Mawson Oy:n harjoittama malminetsintätoiminta on lähtökohtaisesti mahdollista vain viranomaisten luvalla. Yhtiön liiketoiminnan menestyminen on välittömässä yhteydessä sille myönnettyihin malminetsintälupiin. Mikäli jo myönnettyjä lupia perutaan, aiheutuu tästä Mawson Oy:lle huomattavaa taloudellista vahinkoa. [Luonnonsuojelupiirin edustajat] ovat olleet tietoisia siitä, että luvan peruuttamisella ja viivästymisellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia Mawson Oy:lle”.

Tukesin lupapäätösten kumoaminen on ainakin periaatteessa mahdollista, ja sen tavoitteleminen on täysin laillista. Juuri siksi Tukesin päätöksistä on valitusoikeus. ja oikeutta on käytetty. Mawsonin kirje näyttäisi siten sisältävän mahdollisesti uhkauksen taloudellisesta vastuusta, jos yhtiön luvat hylätään.

Tällä kertaa poliisi käynnisti esitutkinnan, mutta se todettiin aiheettomaksi jo alkuvaiheessa. Tutkinnanjohtaja esitti tutkinnan lopettamista, ja kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen pani sille pisteen 4. huhtikuuta.

Luonnonsuojelupiirin edustaja oli jo viime vuonna ilmoittanut kirjallisesti KHO:lle, että valituksessa oli virheellistä tietoa syväkairauksista Natura-alueella.

”Vanha valtausalue ja etsintäalue, jolle jatkolupa myönnettiin, ovat erisuuruisia ja erinimisiä. On vaikea hahmottaa mitä missäkin on tehty, siksi sekaannus”, kertoo luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Tarja Pasma.

Valitus perustui kuitenkin myös muihin seikkoihin kuin syväkairauksiin, mihin syyttäjäkin nojasi. Päätöksessä todetaan: ”Koska valitus perustuu myös muihin seikkoihin kuin siihen, että on väitetty kairauksia suoritetun Natura-alueella, asiassa ei varsin todennäköisesti saataisi näyttöä siitä, että kyseinen väärä [tieto] on annettu hyödyn hankkimistarkoituksessa taikka toista vahingoittaakseen”

Syyttäjä katsoi, ettei tahallisuudesta ollut näyttöä ja on ilmeistä ettei sitä saataisi myöskään esitutkintaa jatkamalla. Asiassa ei ollut, eikä tulisi löytymään todennäköisiä syitä syytteen tueksi.
Mikko Niskasaari