Savi kelpaa räystäspääskyille
Pääskyt ovat saapuneet Suomeen ja aloittavat pesäntekoa.
Teksti: Antti Halkka
Pääskyt ovat saapuneet Suomeen ja aloittavat pesäntekoa. Parikkalalainen Hannu Siitonen laittoi nämä kuvat Facebookiin ja kertoi saatteeksi ”Ensimmäiset räystäspääskyt tulivat vapun kunniaksi. Nyt niitä tuli reilusti lisää. Pihamaalle tein savilätäkön ja kymmenen sekuntin päästä alkoi kova vilske!”
Pääskyjä voi auttaa juuri noin eli tarjoamalla kosteaa savea pesätarpeiksi. Myös höyläämättömän laudan laitto räystään alle pesäalustaksi auttaa samassa asiassa; uusista taloista ei hevin pesimäpaikkoja löydy. Ympäristöönsä räystäspääskyt tarvitsisivat karjanlaitumia, jotka ovat Suomessa vähentyneet.
Räystäspääskyn kanta on nopeasti romahtanut reiluun 100 000 yksilöön ja laji on uudella uhanalaislistalla erittäin uhanalainen.
Kuva: Hannu Siitonen
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.
Lisää aiheesta
Nyt monet nisäkkäät perustavat perheen – näin se tapahtuu
Tämä juttu esittelee viiden nisäkkään: ilveksen, ketun, lumikon, metsäjäniksen, ja harmaahylkeen, keväiset kosiomenot. Jos on onnekas tai sinnikäs, voi päästä kuulemaan vaikkapa ketun kosiohaukun tai näkemään jänisten keväiset juoksukisat.
Kolumni: Käärmeet ja muut aikamerkit
Keväällä intensiivinen valo lietsoo hermovälittäjäaineiden tuotantoa. Ihminen vilkastuu ja kiinnostuu – ympäristöstään ja lajitovereistaan – liekö malttaa lepäämään, vaikka talvi sentään takana. Ei siitä ole kauaa, kun keväällä oltiin hyvin konkreettisesti heikkoina ja kuoltiin eniten.
Pääkirjoitus: Laulajan ja kuulijan jaettu ilo?
On ihmeellistä, miten väkevästi lintujen laulu luo tunnelmaa, joka usein tuntuu sopivan täydellisesti hetkeen ja paikkaan. Onko sittenkin niin, että sovitamme lintujen lauluun omia tunnetilojamme? Olenko tänään peiponpirteällä tuulella, vaiko pajulinnun alakulon alhossa?
