Stora Brändön saaret sijaitsevat Porkkalanniemen itäisellä puolella Kirkkonummen kunnan alueella. Pääsaaren lisäksi saariryhmään kuuluu muutamia luotosaaria. Stora Brändö kuuluu Uudenmaan virkistysalueyhdistuksen saariin. Se on mukava yhden tai kahden päivän retkikohde, jonne esimerkiksi Espoosta, Helsingistä tai Porkkalasta on lyhyt venematka.

Saarelle ei mene reittiliikennettä, joten oma tai ystävän vene on tarpeen. Mukavuuksina saarella on kaksi siistiä ulkohuussia, nuotiopaikka sekä keittokatos.

Saarta kiertää muutaman kilometrin pituinen reitti, joka polveilee karuilla kalliolla ja vehreässä metsässä. Saaren toisella puolella on laakeaa kalliota, jossa on mukava käyskennellä ja tutkia kallion värejä ja muotoja. Eteläpuolella jyrkät kalliot putoavat suoraan mereen, joten perheen pienimmistä on syytä pitää tiukasti kädestä.  Heinäkuussa mustikat alkavat kypsyä mutta sieniä ei vielä näy. Joutsenet ruokailevat rauhallisesti rantaruovikossa.

Stora Brändön luonto on monipuolinen. Kuva: Atte Karttunen

Saari kuuluu valtakunnalliseen rantojen suojeluohjelmaan. Sen eteläpuoliset rannat ja luodot ovat linnunsuojelualuetta, eli rajan sisäpuolelle ei saa mennä maitse tai meritse pesimäaikana huhtikuun alusta heinäkuun loppuun. Lintujen ja mahtavien merimaisemien ystävät voivat kuitenkin kivuta lintutorniin tarkkailemaan luontoa.

Lintutorniin kipuaminen palkitsee. Kuva: Atte Karttunen

Lintutornista näkee eteläiset luodot, jotka ovat myös linnustonsuojelualuetta. Kuva: Atte Karttunen

Stora Brändö on mukavan matkan päässä pääkaupunkiseudulta ja sopii hienosti koko perheen retkikohteeksi. Laituripaikkojen vähäinen määrä tekee saaresta myös suhteellisen rauhallisen. Satamapalveluja kaipaavan veneilijän paratiisi tämä ei ole, mutta luontoa ja sen rauhaa rakastavan kyllä! Kiemurtelevat polut ja kuohuja nähneet kalliot odottavat kulkijaa. Jos toimii nopeasti, pääsee vielä mustikka-apajille.

Lintutornista näkee eteläiset luodot, jotka ovat myös linnustonsuojelualuetta. Kuva: Atte Karttunen

Saaristolaismaisemaa. Kuva: Atte Karttunen

Laituri kesäillan valossa. Kuva: Annakaisa Vänttinen