Petkeljärvi on itäisin kansallispuistomme. Valtion raja kulkee vain muutaman kilometrin päässä puistosta. Se sijaitsee Ilomantsista 22 kilometriä kaakkoon, lähimpänä historiastaan ja kulttuuristaan tunnettu Suomen itäisin kylä Möhkö. Vuonna 1956 perustettu Petkeljärvi on kansallispuistoistamme myös pienin, pinta-alaa sillä on vain 6 neliökilometriä.

Luonto on monipuolinen. Honkaiset harjut piirtävät kansallispuiston komeimmat maisemat ja niiltä kulkijalle avautuu näkymät kauniille, hiekkarantaisille metsäjärville. Harjut kuuluvat kymmeniä kilometrejä pitkään muodostelmaan, joka jatkuu Venäjän puolelle. Ne ovat muodostuneet jääkauden jään sulaessa noin 10 500 vuotta sitten. Jääkauden merkkejä näkee pitkin matkaa ja runsaslukuiset opaskyltit valottavat niiden syntyä. Esimerkiksi suppia on reitin varrella useita. Supat syntyivät, kun maa-aineksen peittämiksi jääneet jäälohkareet sulivat.

Polut vievät harjumaisemiin ja metsäjärville

Puistoon pääsee tutustumaan kahdella rengasreitillä. 3,5 kilometrin pituinen Harjupolku sekä 6,5 kilometriä pitkä Kuikan kierros ovat molemmat helppokulkuisia ja mielenkiintoisia. Harjupolulta kannattaa poiketa kulkemaan Korkesärkän hieno kapea, kahden järven välissä kulkeva harju päähän saakka ja nauttia kärjessä vaikka evästä. Kuikan kierroksen vaihtelevissa maisemissa kulkeva reitti vie harjuilta metsäjärville ja suoniitylle. Mustalammen suo ylitetään pitkoksia pitkin.

Kansallispuistosta lähtee myös 31 kilometriä pitkä Taitajan taival, joka on Pohjois-Karjalan vanhin retkeilyreitti. Se kulkee Petkeljärveltä luoteeseen Mekrijärvelle. Harjun selänteitä mukailevan reitin varrella on neljä laavua.

Sienestystä, marjastusta ja aktiviteetteja

Syksyllä sienestäjä ilahtuu harjupolkujen vieressä ja juoksuhautojen kätköissä kasvavista herkkutateista. Punikkitatteja näkyy metsissä myös. Mustikka-aika oli elokuun loppupuolella runsas ja jo loppumassa. Mättäät sinersivät suurista mustikan mollukoista. Puolukat alkoivat kypsyä aurinkoisimmilla paikoilla. Petkeljärvi on siis myös marjastajalle kaunis kohde.

Petkeljärven polut ovat maastopyöräilijän mieleen: upeat maisemat ja vaihtelevat eikä liian kuluneet polut sopivat aloittelijallekin, mutta niin ikään tarjoavat nautintoa kokeneemmalle harrastajalle. Kansallispuiston pieni koko tekee siitä parhaan kohteen päiväretkelle. Myös pyöräiljiän kannattaa tutustuu alueen muihin reitteihin, esimerkiksi Taitajan taival -reitin kerrotaan olevan mitä oivallisin pidemmälle maastopyöräretkelle.

Melonta on hieno tapa tutustua alueeseen. Meloa voi läheisillä järvillä tai matkata kohti Mutalahtea, jolloin matkaa kertyy 20 kilometriä tai pidempää reittiä halajavalle löytyy 80 kilometrin melontareitti aina Patvinsuon kansallispuistoon saakka. Kanootteja, kajakkeja ja suotuveneitä saa vuokrattua Petkeljärven retkeilykeskuksesta.

Herkkutatti piilottelee juoksuhaudan kolosessa. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Juoksuhaudat muistuttavat historiasta

Retkikeskuksen kupeessa Petraniemessä on entisöity viime sotiemme aikaisia juoksuhautoja sekä korsu, johon pääsee kurkkaamaan sisään. Sumuisena ja tihkusateisena päivänä juoksuhautoja kulkiessa tunnelma on erityinen.

Kansallispuiston alueella, harjujen päällä voi maastosta erottaa lisää taistelurakenteita, juoksuhautoja, ampuma-asemia ja korsujen jäänteitä. Maastossa on jäänteitä myös hevossuojista ja kerrotaan sinne rakennetun myös korsusaunan. Petkeljärvellä varmistettiin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Oinassalmen selustaa, kun siellä käytiin taisteluja vuonna 1939.

Hitaasti sammaloituvia muistoja sodasta Korkeasärkän harjulla. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Valtteina hiljaisuus ja erämainen luonto

Hiljaisuus ja syrjäinen sijainti ovat Petkeljärven valtteja. Täällä saa kuunnella rauhassa honkien huminaa, sillä muita vaeltajia on vähän. Yöpyjiä vielä vähemmän. Elokuun lopun visiitti sattui sateiseen ja pilviseen ajankohtaan, mutta ei se oikeilla varusteilla matkantekoa haittaa. Keli luo oman tunnelmansa poluille ja harjuille. Päällimmäiseksi jäi tunne, että sai viettää muutaman päivän täysin irrallaan muusta maailmasta. Järvet ovat peilityyniä. Haaveissa siintää kuitenkin hellepäivä, jolloin kirkkaaseen veteen pulahtaminen olisi päivän kohokohta.

Kuin tilauksesta kansallispuiston tunnuslintu kuikka lipuu aikakuikan mittoihin kasvaneen pesueensa kanssa näkyviin peilityynellä järvellä takaisin päin patikoidessa. Ne sukeltavat Kaitajärven pinnan alle ja katoavat.

Korkeasärkän harju. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Petkeljärven retkeilukeskuksessa on majoitustiloja, kahvila, näyttely sekä palvelut telttailijoille ja karavaanareille. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Suon yli pääsee pitkoksia pitkin. Kuva: Atte Karttunen

Petkeljärvi on kiinnostava kohde myös maastopyöräilijöille. Kuva: Annakaisa Vänttinen