Vanhaan heinälatoon oli ilmaantunut asukas. Köysivyyhden sisään oli rakennettu pesä koivun tuohihelpeestä. Mikähän siellä asui? Lato sijaitsee heinäpellon reunalla, leppää, koivua ja haapaa kasvavan metsikön tuntumassa. (Kuvassa pesä on ojanvarren heinikossa.)

Tällaisia pesiä voi rakennella useampikin pikkujyrsijälaji. Muut eläimet voi kuvan perusteella jättää pois laskuista, vaikka pesän ulkonäkö tuokin mieleen pyrstötiaisen mestarillisen aikaansaannoksen. Paikka tuntuu kuitenkin liian oudolta ja toisekseen, pyrstötiainen käyttää pesän perusrakenteeseen sammalta ja ulkovuorauksessakin koivun tuohihelpeitä vain sattumoisin. Ne näyttävät matkan päästä aika lailla samanlaisilta kuin jäkälät, joita pyrstötiainen yleensä käyttää kotinsa naamiointiin.

Kysyjä asuu Uimaharjulla, ja ilmeisesti pesä oli siellä. Tämän seudun pikkujyrsijöistä majailevat ulkorakennuksissa ainakin kotihiiri ja metsämyyrä. Metsähiiren levinneisyys ulottuu tänne niukin naukin. Nämä kolme joutuvat mietteissäni epätodennäköisten listalle siksi, että ne eivät yleensä rakenna pesiään näin avoimeen paikkaan, etenkin, kun ulkorakennuksessa on piiloisia loukkoja ylitarjontaan asti. Todennäköisin pesän rakentaja ja käyttäjä on vaivaishiiri.

Pellon reunamat ovat tämän pikkuisen otuksen suosimia ympäristöjä, ja latoihinkin se majoittuu etenkin talvisaikaan. Vaivaishiiri rakentaa pallopesänsä maan pinnan yläpuolelle. Tueksi se tarvitsee pensaiden oksia tai tuhtien ruohokasvien varsia. Köysivyyhti vastaa tähän vaatimukseen oivallisesti eikä hiirtä näytä haitanneen, vaikka köysivyyhti oli avoimemmassa paikassa kuin sen pesimäpaikat yleensä. Melko avoin oli viimeksikin löytämäni vaivaishiiren pesäpaikka: avohakkuulla kasvavan vadelmapensaikon reunama.