100 päivää luonnossa: Harakka valepuvussa
92/100
Tähän harakkaan törmäsin pari vuotta sitten myöhäissyksyllä Sipoossa. Lintu lensi edestäni kylätien yli ja pyrähti pihaniitylle.
Mutta mikä se oli? Tuon kokoinen, mutta melkein täysin valkoinen!, ensin ihmettelin. Valkoisuus vielä korostui linnun lentäessä. Eihän tuollaista lintua ole olemassakaan! Sain pari kuvaa, en kovin kummoisia. Hieman lintu väisti kameraa ja jäi etäälle.
Jaoin kuvat muutamalle muulle lintumiehelle eikä se ihan helppo kuva-arvoitus ollut. Harakan pyrstön pituus, linnun muoto, nokka ja liikehdintä varmistivat kuitenkin lajinmäärityksen: harakka, mutta valkoinen harakka!
Vuotta myöhemmin eräs ystäväni tapasi linnun samassa paikassa, valkoisenakin se oli menestynyt, eikä ollut joutunut silmätikkuna vaikkapa kanahaukan saaliiksi.
Panempa juttuun vielä tavallisen näköisen lennähtävän harakan vertailuksi.
Harakka aina näkee sitä kohti nostettavan kameran. Harakalla on harakan refleksit! Se on nopea ja valpas – vaikka sen lento tuntuukin joskus vähän hapuilevalta. Mutta silloinkin harakan pitkä pyrstö antaa mahdollisuuden nopeisiin koukkauksiin ja äkkikäännöksiin.