Heinäkurppa on Suomen harvinaisimpia pesimälintuja. Mitä tiedetään sen nykytilasta?

Heinäkurppa on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi pesimälinnuksi (CR = critically endangered) alkuvuodesta julkaistussa luettelossa uhanalaisista lintulajeistamme. Se on kuulunut samaan ryhmään aikaisemminkin.

Heinäkurppa on ainoa pesimälintumme, jonka kantaa ei ole kyetty lainkaan arvioimaan, mutta joka kuitenkin soidinhavaintojen perusteella todennäköisesti pesii maassamme. Heinäkurppa on toinen kahlaajalajimme, jolla on ryhmäsoidin. Sen soidinta on vaikea havaita, sillä se kuuluu vain lähietäisyydelle – ainakin ihmiskorviin.

Toinen kahlaajamme, jolla on ryhmäsoidin, on suokukko. Sekin on pesimälajina nopeasti taantunut samaan uhanalaisuusluokkaan heinäkurpan kanssa, mutta muuttaa kuitenkin edelleen maamme kautta suurin joukoin.

Heinäkurppa sen sijaan on hyvin harvinainen myös muuttoaikaan. Parhaiten sen pääsee näkemään elo–syyskuun vaiheessa kuivilla ja matalakasvuisilla ruohikkomailla sekä sänkipelloilla. Soidinta on parasta suunnistaa kuuntelemaan Viroon. Siellä heinäkurpan pesimäkanta on tuloksellisten suojelutoimien johdosta kasvanut. Sopivien niittyjen laidunnus ja niittäminen sekä pensaiden raivaus on nostanut Viron kannan arviolta 600–800 yksilöön, ja soidintavia lintuja on löydetty jopa 70 eri paikalta. Pesivistä pareistahan ei voida puhua, kun kysymys on ryhmäsoitimesta, jossa eri sukupuolten osuus voi vaihdella.

Suomessa onnekkaat lintuharrastajat saattavat sattua kuulemaan öisin heinäkurpan hiljaista soidinrahinaa siellä täällä kuivilla niityillä ja vanhanaikaisilla salaojattamattomilla pelloilla tai laitumilla lähinnä maan itäosissa.

Paras paikka Suomessa tavata heinäkurppa on kuitenkin Malmin lentokenttä Helsingissä. Arvellaan, että kurppa saattaisi jopa pesiä kentällä, koska sitä viime vuosina on tavattu syksyisin useita yksilöitä kerrallaan, ennätyksellisesti 12.9.2015 laskennassa peräti 12 yksilöä. Tämä tieto kerrotaan uunituoreessa Tringan ja Nemon yhteisesti julkaisemassa pääkaupunkiseudun parhaiden lintupaikkojen oppaassa. Syksyiset muuttajat meillä lienevät pääosin kotoisin Skandinavian tuntureiden pesivästä kannasta, joka on elinvoimainen.

Julkaistu alun perin Suomen Luonnossa 7/2016.