Pohjolan uhanalaisimman linnun kiljuhanhen pesintä näyttää onnistuneen jo kolmantena kesänä peräkkäin.
”Kesällä 2010 Norjassa varttui 11 ja 2011 jo 13 poikuetta”, Suomen WWF:n ohjelmapäällikkö ja kansainvälisen kiljuhanhityöryhmän suomalaisjäsen Petteri Tolvanen iloitsee.

Myötämäkinäyttää jatkuneen, sillä loppukesän kerääntymisalueella Porsanginvuonolla on havaittu ainakin kuusi poikuetta. Lopullinen pesineiden parien määrä selviää lähiviikkoina.

Hanhien pesimämenestystä seurataan muutolla levähtävien lintujen perusteella. Pesimäseudut ovat hankalia kartoittaa kattavasti, ja tarkan parimäärän laskeminen siellä olisi vaikeaa, ellei mahdotonta.

Tänä kesänä pelättiin huonoa pesimävuotta, koska jyrsijäkannat romahtivat ja petojen saalistuspaineen odotettiin verottavan kiljuhanhipoikueita.
”Siihen nähden jo kuusi onnistunutta pesintää on hyvä tulos”, Tolvanen arvioi. ”Runsastuneet ketut tuhoavat  tunturissa pesiä. Pesäpaikoilla aloitettu kettujen pyynti on ilmeisesti auttanut pesintöjen onnistumista.”

Kiljuhanhia pesii Pohjois-Norjassa noin 20 paria. ”Myös Suomessa saattaa pesiä yksittäisiä pareja, sillä Tenojoen laaksossa niitä nähdään säännöllisesti loppukeväästä”, Tolvanen kertoo. Edellinen varmistettu pesintä todettiin meillä 1995.

Kiljuhanhien määrä on romahtanut erityisesti liikametsästyksen vuoksi muuttomatkoilla Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-Idässä.
Hanhia on yritetty suojella hillitsemällä niiden ampumista ja suojelemalla muutonaikaisia elinympäristöjä. Suomen ja Norjan kiljuhanhitutkijoiden satelliittilähettimet ja värirenkaat ovat nyt paljastaneet, että avainasemassa on myös pesintöjen onnistuminen – eikä pelkästään uuden sukupolven kasvattamiseksi.

Pesinnässä onnistuvat hanhet näet muuttavat talvehtimisalueilleen turvallisempaa reittiä kuin muut.

Hanhet, joiden pesintä onnistuu Pohjolassa, jäävät loppukesän sulkasatoajaksi pesimäseuduilleen ja muuttavat perhekunnittain Unkarin kautta Kreikkaan.
Pesinnässään epäonnistuneet yksilöt taas lentävät itään ja vaihtavat sulkansa jopa Taimyrin niemimaalla saakka. Nekin lentävät samoille kosteikoille Kreikkaan mutta tulevat ammutuiksi Venäjällä, Kasakstanissa ja Ukrainassa paljon todennäköisemmin kuin läntisen lentoreitin valinneet pesimälinnut.