Seurasin hanhien muuttoa Hämeessä. Aurat elivät koko ajan ja kärkiyksilö vaihtui usein. Vaihtavatko hanhet säännöllisesti kärkiyksilön paikkaa? Milloin tulee saman linnun vuoro uudelleen? Liittyykö jatkuva honkotus parven järjestäytymiseen vai onko se yhteydenpitoa?

Kysyjä on nähnyt ilmeisesti suuria hanhiparvia, sillä kuvatut ilmiöt kertovat hyvin suurten parvien etenemisestä, varsinkin tuulisessa säässä. Pienet hanhiparvet saattavat olla varsin vakaita lennossaan, etenkin jos sää on tyyni. Koska parven kärjessä on raskainta lentää, kärkiyksilö väsyy nopeammin kuin sen takana auramuodostelmassa tulevat linnut. Kun vetäjän vauhti hidastuu, tuorevoimainen seuraaja ottaa kärkipaikan, ja näin parven vauhti pysyy samana. Linnuilla ei kuitenkaan ole samanlaista vuorolappujärjestelmää kuin meillä ihmisillä kassajonoissa niin, että jokaiselle tulisi vuoro. Parven vetotehtävä lankeaa sille, jolla on sillä hetkellä eniten voimia ja vetohaluja. Hanhiparvissa on erikokoisia ja eri-ikäisiä lintuja, vaikka kaikki olisivatkin samaa lajia; esimerkiksi koiraiden ja naaraiden kokoero saattaa olla suuri. Niinpä eri linnuilla on voimia eri tavalla. Kaikki linnut eivät välttämättä koskaan lennä parven kärjessä. Ehkäpä maantiepyöräily urheilumaailmassa olisi hyvä vertauskohde. Tuulisuus vaikuttaa ennen kaikkea parven elämiseen, ja puuskat saattavat hajottaa säännöllisen muodon helposti. Mitä suurempi hanhiparvi, sen suurempi meteli; se on yhteydenpitoa enemmän kuin järjestyksen valvontaa. Papatus lisääntyy, kun parvi suunnittelee laskeutumista tai tarkistaa suuntaa.