48/2024

Ahma pärjää paukkupakkasissakin. Se ei nuku talviunta. Paksu, kaunis turkki ja pitkä häntä antavat suojan. Ruokakätköt, vaikkapa ahman piilottamat metsästyksessä kaadetun hirven jäännökset säilyvät kylmässä. Myös syvälle hankeen kaivamansa haaskan jäänteet ahma löytää helposti.

Ahma on hieno metsänelävä.

Ahma auttaa vesilintujen ja kanalintujen poikueiden selviämisessä, kun se harventaa vieraslaji supikoiran kantaa.

Ahma näkeminen keikkuvassa juoksussaan kiinnostaa entistä useampia. Kuvauskojujen lisäksi ahmalle onkin mukavia katselukojuja, joissa ahman metsän tunnelmaan voi hiljaa sukeltautua. Ahman voi hyvinkin päästä näkemään juoksemassa yössä, aamu- ja iltahämärässä ja välillä ihan täydessä päivänvalossa. Paras aika ahman tarkkailuun on kevät ja kesä, mutta minua kiinnostaa aina myös syystalven hämärä, sen erityiset valon sävyt.

Tässä viime viikolla Lieksassa ottamassani kuvassa ahma juoksee syystalven yössä esiin noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen ja viivähtää esillä puolisen tuntia.

Alkutalven päivä on lyhyt ja hiljainen, seitsemisen tuntia ja siihen vähän hämärää jatkeeksi. Mutta keväällä valoa riittää ja kesällä ahmaa on helppo tarkkailla katselukojussa hämyisän valoisassa yössä ympäri vuorokauden.