Ruotsin länsirannikon Huseby Klevin purupihkoista on onnistuttu eristämään ihmisen dna:ta. Tämä on ensimmäinen purupihkasta onnistuneesti eristetty esihistoriallinen ihmisen dna maailmassa. Näin purupihka on mahdollisesti nousemassa muinaisen luun, hiusten ja koproliittien eli muinaisulosteiden rinnalle uudeksi menneisyyden ihmisten dna-lähteeksi.

Purupihkaa käytettiin Suomessakin jo kivikaudella, ja Ruotsin länsirannikon muissa löydöissä sitä on käytetty esimerkiksi veneiden paikkaamiseen. Purupihkaa eli koivuntuohitervaa saadaan, kun koivun tuohta lämmitetään hapettomissa oloissa. Sen suomalainen nimi on tökötti. Pureskelu kuuluu tökötin  työstämiseen. Tökötti soveltuu kuumaliimana hyvin eri tyyppisten materiaalien liittämiseen toisiinsa ja tiivistämiseen.

Ruotsin purupihkalöydöt ovat hampaanjälkien koon ja osasta koivuntuohitervoista löytyneiden maitohammaspainanteiden perusteella lasten ja nuorten pureskelemia.

Uusien dna-näytteiden mukaan kutakin kappaletta on pureskellut vain yksi henkilö. Kun kaksi tutkituista kolmesta näytteestä oli naispuolista ja yksi miespuolista dna:ta, joukossa oli siten kummankin sukupuolen edustajia. Tutkimuksen mukaan tämä voi olla osoitus siitä, että kumpikin sukupuoli osallistui työkalujen valmistamiseen.

Huseby Klev on merenrannalla ja sen löytöihin lukeutuvat jopa 10 000 vuotta vanhat ongenkoukut kertovat kalastuksesta. Luulöytöihin kuuluu muun muassa valkokuonodelfiinejä, pyöriäisiä ja hylkeitä.

Koivuntuohitervaa on käytetty yleisesti ja tutkimus johtanee dna:n etsimiseen monista löydöistä.
bioRxiv –artikkelitietokannassa esijulkaistun tutkimuksen tekijöitä olivat muun muassa Per Persson ja  Natalia Kashuba Oslon yliopistosta, jonka tutkijoista mukana on myös suomalainen arkeologi Mikael A. Manninen. Ruotsista mukana oli keskeisesti Ander Götherström Tukholman yliopistosta. Varsinainen tutkimusjulkaisu seuraa myöhemmin.

Muokattu 5.12.2018 klo 10. Tarkennettu terminologiaa ja artikkelin tekijöiden luetteloa.

muinais-dnapurupihkatökötti