Kansansoittimet elävät uutta kukoistustaan. Iso osa kunniasta kuuluu soitinrakentaja, muusikko, opettaja ja tutkija Rauno Niemiselle.
28.4.2016
Kansansoittimet elävät uutta kukoistustaan. Iso osa kunniasta kuuluu soitinrakentaja, muusikko, opettaja ja tutkija Rauno Niemiselle Ikaalisista.
Vilppulassa 1955 syntynyt Nieminen aloitti soitinrakentajauransa jo pikkupoikana väsäämällä itselleen kitaran. Sittemmin hän on tutustunut myös lukuisiin perinnesoittimiin tutkimalla, rakentamalla ja soittamalla. Väitöskirja jouhikosta valmistui 2008. Kuuntele miten se soi!
Kokosimme alle pienen soitingallerian, josta pääset tutustumaan Rauno Niemisen valmistamiin soittimiin. Katso myös www.raunonieminen.com.
Video ja kuvat ovat Harri Nurmisen käsialaa.
Lue myös artikkeli Rauno Niemisestä juuri ilmestyneestä Suomen Luonnosta (4/2016).
Ylhäältä alas: Pukinsarvi (aito). Paimensoittu, materiaalit koiranheisipuu, koivun tuohi ja leppä. Lulletti, materiaalit koivu ja koivun tuohi, pellavaöljy.
Novgorodin lyyrakantele. Novgorodin kaivauksista löydetty 9-kielinen lyyrakantele. Kantele on ajoitettu 1200-luvulle. Kanteleessa on lyyrasta tuttu käsiaukko, jonka kautta kieliä näppäillään tai sammutetaan vasemmalla kädellä ja oikealla kädellä rämpytetään kieliä kannen puolelta. Lyyrakanteleessa on linnunpääkaiverrus. Alkuperäisen soittimen kansi ei ole säilynyt ja ääniaukkoon on kaiverrettu Novgorodista löydetyn rannerenkaan kuvan mukainen kanteleensoittaja. Koppa ja kansi mäntyä, viritystapit vaahteraa, kielet pronssia.
Viikinkilyyra joka on löydetty Sutton Hoosta, Englannista. Soitin on ajoitettu 600-luvulle. Soittimen koppa on haavasta, kansi vaahterasta ja talla ebenpuusta. Viritysavain on hirvensarvesta ja koristeisiin on käytetty pronssia, kultaa, hirvensarvea ja granaatti-nimistä kiveä.
Rauno Nieminen soittaa rakentamaansa karjalaista jouhikannelta, jossa on käytetty leppää, kuusta, vaahteraa ja pihlajaa. Jouhet ovat hevosen häntää.
Perinteinen hawaijilainen sopraanoukulele. Malli on 1800-luvulta. Kaula, sivut kansi ja pohja loimupihlajaa, talla pähkinäpuuta, otelauta ruusupuuta ja satulat luuta.
Rauno Nieminen kovertaa puolalaista lyyrakannelta, jonka nimi siellä on geśle. Materiaalina on mänty. Soitin on löydetty Gdanskista vuonna 1949 ja se on ajoitettu vuodelle 1250–1275.
Talharpa Viron Vormsin saarelta. Materiaalit, mänty, kuusi, vaahtera, hevosen häntä.
Rauno Niemisen kehittämä mäntyhuilu, joka perustuu vanhoihin mäntyhuiluihin. Materiaalit mänty, omenapuu ja tuohi.