Teksti ja kuvat: Heikki Willamo

Kivellä on muna. Se lepää siinä keskellä lampea kuin Veen emon polvella – kalevalainen sotkan muna, valmiina särkymään ja synnyttämään maailman keskelle autiota veden selkää. Seitsemänhän niitä pitäisi olla, kuusi kultaista ja yksi rautamuna, mutta jonkinlainen maailmantapainen kai tuosta yhdestäkin voisi syntyä. Jollei muualle, niin ympärilleni tähän lampien kirjomaan maisemaan.

Munahan se tietenkin vain on. Telkän lepokivelleen pelästyksissään pyöräyttämä muna, mutta tällaiset tarinoihin ja myytteihin sopivat sattumukset sysäävät mielikuvituksen mukavasti liikkeelle. Ja onhan metsävuoteni tarkoitus tuoda jotain lisää valokuvaamiseeni, olen täällä hakemassa uutta suuntaa työhöni.

Myytti maailmanmunasta on laajalle levinnyt. Usein kysymyksessä on vesilintu, mutta suomalaisessa kansanrunou­dessa munijana esiintyy myös kotka ja pääskynen. Siperiassa kaakkuri liittyy niin munamyyttiin kuin sukeltajamyyttiin, jossa se hakee alkumeren pohjasta palasen maata kaikkeuden alkumateriaksi.