Kasvata linnuille ruokaa omassa puutarhassa
Tämä on ilmaisnäyte Suomen Luonnon maksullisesta sisällöstä. Suomen Luonnon digitilaajana pääset lukemaan kaikki digiartikkelit sekä saat pääsyn lehtiarkistoon. Tilaa >Ilmaisnäyte
Ihmistoiminta sysii luontoa syrjään, toisaalta vallalla on kaipuu vihreyteen. Siitä kertovat puutarhabisneksessä liikkuvat miljoonat. Kaikki pihahankinnat eivät valitettavasti koidu lintujen hyväksi, sillä vallitseva puutarhatrendi suosii kiveyksiä, ylimitoitettuja terassirakennelmia, robottileikkurin hinkkaamaa nurmikkoa ja yksipuolisia kasvivalintoja.
Koska ylirakennettuja pihoja perustellaan helppohoitoisuudella, lintupuutarhaa voisi perustella samoin: linnuille kelpaa hieman jalostettu ruderaatti tai brittityylinen villi mökkipuutarha, cottage garden.
Kasvivalintoja olisi hyvä tehdä luonnonystävän silmin, mutta mielikuva kaupasta ostetusta kasvista ja sen vihollisesta rikkakasvista istuu tiukassa. Esimerkiksi ohdakkeet palvelevat pölyttäjiä kesällä ja ruokkivat lintuja siemenillään vielä talventörröttäjinäkin.
Ovatko ohdakkeet siis rikkakasveja, luonnonkasveja vai tarkoituksella puutarhassa kasvatettavia lintukasveja?
Syreenin silmut kelpaavat punatulkulle. Kuva: Vesa Huttunen
”Puutarhaliikkeiden valikoimia tutkiessaan ei voi olla huomaamatta, että monet kasveista ovat ulkomaisia, jalostettuja koristekasveja, joissa ei usein ole siementen tai meden tuotantoa lainkaan. Niistä ei ole hyötyä linnuille eikä pölyttäjille”, toteaa biologi Riku Cajander, joka tunnetaan myös Luontopiha-kirjan (Minerva 2015) kirjoittajana.
Komeita, mutta hyödyttömiä hybridejä ostetaan osin siksi, että ei tunnisteta vaihtoehtoa. Itse siemenestä kasvattaminen on hyvä vaihtoehto, siementarjontaa löytyy googlaamalla verkkokauppoja. Pieni perehtyminen kasvien kuvauksiin tuottaa onnistumisen iloa. Ei enää Suomen oloihin sopimattomia hutiostoksia. Valinnat voi sovittaa oman paikkakunnan ja tontin oloihin.
Esimerkiksi Maatiainen on hyvä hankintapaikka, sillä siemenlistoille on valmiiksi merkitty linnun kuvalla joitakin linnuille kelpaavia kasveja. Cajander on merkintöjen takana.
”Listauksesta on jo vähän aikaa, eikä se ole kattava. Lintumerkinnät ovat kuitenkin kokemukseen perustuvia esimerkkejä, jotka perustuvat havaintoihini seuraillessani kahden luontopihani elämää.”
Valtavasti valinnanvaraa
”Omaan lintujen luontopihaan on todella runsaasti vaihtoehtoja. Tarjolla on muun muassa useita upeasti kukkivia muinais- ja tulokaskasveja, esimerkiksi kestävät ja monivuotiset helokit, auringontähti, isohirvenjuuri, nauhukset. Kaikki nämä ja monet muut tarjoavat siemenravintoa linnuille ja samalla ruokaa hyönteisille.”
Cajander neuvoo kirjassaan joitakin linnuille sopivia kasvilajeja. Valintoja voi tehdä kasvilajeittain tai -heimoittain: esimerkiksi asterikasvien heimo (Asteraceae) eli mykerökukkaiskasvit, kuten esimerkiksi pelto-ohdake ovat erinomaisia lintukasveja.
Siemenhaituvia tuottavat mykerökukkaiset ovat pienten varpuslintujen, kuten tiklin, urpiaisen, vihervarpusen ja viherpeipon mieleen.
”Myös monet yrttikasvit maistuvat, esimerkiksi hyönteishoukutin mäkimeirami on tällainen. Muita linnuille maistuvia siemeniä runsaasti tuottavia yrttejä ovat esimerkiksi liperi, väinönputki, saksankirveli ja kumina. Kun loppukesällä keräilen siemeniä talteen, linnut ovatkin jo napanneet ne parempiin suihin”, Cajander kertoo.
-
- Sinipiikkiputki hyödyttää sekä pölyttäjiä että lintuja, ja on kaiken lisäksi ilo silmälle. Kuva: Maija Astikainen
-
- Ruistankio eli kitupellava on ikivanha öljykasvi, jota voi kasvattaa ruoaksi linnuille. Kuva: Shutterstock
-
- Punalatva houkuttaa niin ikään pölyttäjiä ja lintuja. Kuva: Maija Astikainen
-
- Nuori harakka ja terttuseljan marjat. Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen
-
- Pikkuvarpunen syö savikan siemeniä. Kuva: Vesa Huttunen
-
- Auringonkukan siemeniä voi kasvattaa myös itse ja jättää siemenet linnuille syötäväksi. Kuva: Maija Astikainen
”Syysmuutolle valmistautuvat linnut olisi hyvä huomioida. Suosittelen istuttamaan pihoille, puistojen reunoille ja kerrostaloyhtiöiden keskipihoille marjoja tuottavia pensaita ja puita, kuten pihlajia, marjatuomipihlajia, marja-aronioita, musta- ja terttuseljoja.
Kannustan myös sissipuutarhuritoimintaan eli kylvämään linnuille ravinto- ja hyönteiskasveja joutomaille, ratojen ja teiden varsille ja kerrostaloalueiden tonteille.”
”Omassa pihassani olen tehnyt puiden lahoavista pätkistä pieniä kasoja, joissa linnut käyvät saalistamassa hyönteisiä. Suojapaikat, vesiallas ja hiekkakylpypaikat kuuluvat myös lintupuutarhaan”, kannustaa Cajander.
Lintupuutarhan idea itämään
Parhaimmillaan taajamien monimuotoiset ja hallitun hoitamattomat pihat, pientaloalueiden puutarhat, kerrostalojen viheralueet ja puistikot muodostaisivat tilkkutäkkinä laajemman luontoystävällisen kokonaisuuden. Omakoti- ja kyläyhdistyksiä tai asunto-osakeyhtiöitä olisikin hyvä kannustaa luontopiha-ajatteluun.
”Se on erinomainen idea. Kasvilajien monipuolisuus ja myös ravinnontuoton ajankohta kannattaa miettiä lintuja ajatellen. Marjat ovat tarjolla vasta pesintäajan jälkeen, mutta ne ovat tärkeitä loppukesän ravinnonlähteenä uudelle sukupolvelle sen itsenäistyttyä”, sanoo Turun yliopiston ekologian dosentti, ornitologi ja lintukirjailija Esa Lehikoinen.
Mutta onko lintupuutarhojen perustaminen ihmisasutusten ympärille pelkkää puuhastelua? Missä mittakaavassa siitä olisi linnuille todellista hyötyä?
”Niin suurta määrää lintupuutarhoja tuskin voidaan perustaa, että niiden vaikutus näkyisi muuten kuin paikallisesti. On kuitenkin tärkeää luoda paikkoja, joissa luonto ja linnut tulevat lähelle ihmistä”, sanoo Lehikoinen.
Lintujen talviruokintaa varten maailmalta tuodaan esimerkiksi suuria määriä auringonkukansiemeniä, 10 miljoonaa kiloa vuodessa.
Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä käynnisti taannoin keskustelua kyseenalaistamalla talviruokinnan tarpeellisuuden vedoten muun muassa muutto- ja paikkalintujen välisen kilpailun vääristymiseen.
”Minulla ei ole talviruokintaan vahvaa näkemystä. Lintujen ruokintaa on harrastettu Suomessa 1800-luvun puolelta alkaen, silloin kotimaisella ravinnolla. Ulkomaantuonnin voisi ehkä lopettaa. Voisi olla hyvä tutkia sitä mahdollisuutta, saisivatko kotimaiset viljelijät auringonkukasta riittävästi tuloja nykyisin”, sanoo Lehikoinen.
”Jos taas kritiikin taustalla on se, että auringonkukkaruokinta muuttaisi lajien runsaussuhteita, sitä olisi tutkittava tarkemmin. Ei siis riitä, että kaksi samanaikaista trendiä näyttää olevan yhteydessä toisiinsa – esimerkiksi metsätiaisten väheneminen ja tali- ja sinitiaisen runsastuminen”, korostaa Lehikoinen.
”Omassa pihassani on ruohovartisia kukkakasveja, joita kasvaa nurmikon siemenpankista. Puuvartisista istutimme tuomipihlajaa, joka marja-aikana kelpaa lisänä monelle lintulajille.
”Hyönteiset ovat tärkeää ravintoa poikasvaiheessa kaikille lintulajeille. Hyönteiskantoja vahvistaa parhaiten luomutapa antaa kasvien kukkia ja tuottaa siemeniä. Voi myös pienentää sitä alaa, jonka ajaa nurmikoksi”, Lehikoinen kertaa omassa pihassa kokeiltuja vinkkejä.
Kylvä näitä kasveja lintupuutarhaan
Siemenmyyjien verkkosivuilta ja siemenpakkauksista löytyy kasveille lajikohtaiset viljelyohjeet. Opastusta annetaan myös mahdolliseen kylmäkäsittelyyn, sekä kylvöjen ajoitukseen eli siihen, vaativatko kasvit pitkän vai lyhyen esikasvatuksen tai voiko ne kylvää suoraan maahan. Linnut valikoivat ravintonsa sen mukaan, miten niiden nokka on sopeutunut käsittelemään siemeniä tai marjoja. Hentonokkaiset lajit, kuten tikli ja vihervarpunen, syövät melko pieniä siemeniä, joissa on ohut kuori. Tukevanokkaiset lajit pystyvät käsittelemään suurempia siemeniä, joissa on paksu ja kova kuori. Alla on listattu lintuja ja niille mahdollisia ravintokasveja.
Hemppo Tattari eli viljatatar
Varpunen, pikkuvarpunen, keltasirkku ja viherpeippo Auringonkukka, kaura, ruistankio (eli kitupellava eli camelina), punaväriminttu ja muut värimintut, tattari eli viljatatar.
VINKKI! Myös luonnonvaraset hierakat, kuten hevonhierakka, ovat tatarkasveja. Anna kasvaa, älä niitä tai kitke niitä rikkakasveina.
Peippo ja järripeippo Iltahelokki ja muut isot helokit
Punatulkku Ketoruususuoho
Tikli, vihervarpunen, urpiainen Viljahirssi, tähkähirssi ja punahirssi, asterikasvit eli mykerökukkaiset (Asteraceae), kuten ohdakkeet, kaunokit, punalatvat, jaakonvillakko, auringontähti, hirvenjuuret ja nauhukset.
VINKKI! Kylvä silmäniloksi erityisen komeaa sinipallo-ohdaketta.
Muista myös nämä:
Yrtit Runsaasti linnuille maistuvia siemeniä tuottavia yrttejä ovat muun muassa liperi, väinönputki, saksankirveli ja kumina.
Puut ja pensaat Pihlaja, marjatuomipihlaja, orapihlaja, marja-aronia, mustaselja, tammi ja pähkinäpensas.
Ja vielä: Höllää pihan hoitamista ainakin tontin reuna-alueilla ja kyseenalaista sana ’rikkakasvi’. Anna itse kylveytyneiden ruohovartisten talvisiementäjien kasvaa ja jäädä talventörröttäjiksi. Talventörröttäjillä ruokailevat mm. peipot, järripeipot, hempot, punatulkut, viherpeipot, pikkuvarpuset, urpiaiset, tiklit ja vihervarpuset.
Hyvä lintupuutarha on rehevä, sieltä löytyy sekä piilo- ja pesäpaikkoja että siemeniä ja hyönteisiä ravinnoksi. Kuva: Heikki Luoto
Juttua päivitetty 17.4.2023: korjattu sinipallo-ohdake sinipiikkiputkeksi.