Vuoden pimeimpään aikaan on juhlittu ja pyydetty sato-onnea Kekri-jumalalta. Suomalaiset kansaperinteet pohjaavat vahvasti luontoon ja kekri on ollut meillä vuoden tärkein juhla. Juhlassa kunnioitettiin satokauden päätöstä, saunottiin, uhrattiin ja syötiin hyvin. Kekriaikaan oltiin myös yhteydessä tuonpuoleiseen ja kunnioitettiin vainajia.

Testaa tietosi Suomen Luonnon kekrivisassa!

Testaa tietosi: Tunnetko kekrin perinteet?

1/8

Marraskuussa vuoden pimeimpään aikaan kodeissa liikkuivat vainajien henget, jotka tarkistelivat miten tuvissa elettiin ja noudatettiinko menneiden sukupolvien perinteitä. Minkä nimisiä olivat nämä henget?

Martaat

Martaat saattoivat myös ennustaa pian saapuvaa kuolemaa.

Partaat

Maahiset

2/8

Kekriä vietettiin aikoinaan Kekri-jumalan kunniaksi. Minkä haltija Kekri oli?

Metsänhaltija

Sadonhaltija

Maanhaltija

Maanhaltija eli pellonviljelyä ja karjan hedelmällisyyttä säädellyt haltija.

3/8

Mitä sana kekri tarkoittaa?

Vainajaa

Maata

Pyörää

Kekri on johdannainen pyörää ja kiertoa koskevasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta kekra.

4/8

Kansansuskossa merkittävimmillä saaliseläimillä oli omat saaliinhaltijansa, jotka soivat saalista metsästäjille. Hillerwo oli saukkojen jumalatar ja Käreitär kettujen haltijatar. Minkä suomalaisille erityisen tärkeän eläimen saaliinhaltijaa kutsuttiin Hongattareksi?

Suden

Karhun

Hongattaren nimen arvellaan viittaavan karhunkallohonkaan, eli puuhun, johon karhun kallo oli tapana nostaa peijaisten jälkeen.

Hirven

5/8

Kekrinä poltettiin tulia päreessä tai lyhdyssä. Näin karkotettiin

Levottomia naapureita

Levottomia kekripukkeja

Levottomia vainajia

6/8

Pitämämyspuut olivat pihalla seisovia uhripuita, joille tuotiin uhrit syksyisin. Itä-Suomessa kekrin aikaan teurastettiin lammas ja sen luut vietiin pitämyspuun alle toivoen runsasta satoa ja karjaonnea. Mutta mikäli pitämyspuusta katkesi oksa, sen pelättiin ennustavan:

Huonoa säätä

Nälkävuotta

Kuolemaa

7/8

Kekriperinteisiin kuului myös juureksesta koverrettu lyhty. Se tehtiin

Lantusta

Nauriista

Nauriista. Lyhtyä kutsuttiin kitupiikiksi, koska se valaisi heikosti.

Punajuuresta

8/8

Kekrin aikaan vainajat vierailivat vanhoilla kotiseuduillaan. Hengille oli tarjottava ruokaa, ja tämän lisäksi perinteiden mukaan kannatti

Lämmittää hengille sauna

Sauna lämmitettiin kuumaksi vainajien henkiä varten ja odottamassa oli syytä olla myös hyvä saunavasta. 

Rakentaa pihalle maja, jossa henget voivat levätä

Lukita navetan ovet, jotta henget eivät pääse eläimiä kiusaamaan

					
					
				

 

Lähteet: Risto Pulkkinen, Suomalainen kansanusko, Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, kekri.fi.

kekriTestitestit

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.