Kuvat ja teksti: Mauri Leivo

Parasta pöllöjen kuunteluaikaa on kuitenkin vasta maaliskuu. Silloin huutelevat aktiivisesti kaikki ympärivuotisesti meillä asustavat pöllöt isoimmasta pienimpään: huuhkaja, lapin-, viiru-, lehto-, hiiri-, helmi- ja varpuspöllö.

Pöllöjen kuuntelua voi harrastaa melkeinpä missä vain. Meikäläisten pöllöjen levinneisyyskartta peittää miltei koko Suomi-neidon, ja niiden laulua voi kuulla kaikenlaisissa ympäristöissä, jopa kaupunkien keskustoissa. Tästä hienoimpana esimerkkinä Helsingissä mainetta niittäneet cityhuuhkajat.

Myös lehtopöllö kelpuuttaa asuin­sijakseen hyvinkin urbaanin miljöön, mikäli kaupungin tai kartanon puistossa on tarjolla pesimiseen sopiva puunkolo tai pesäpönttö.

[Juttu jatkuu kuvan jälkeen]

Varpuspöllökoiras aloittaa soidin­huutelunsa usein jo ennen auringonlaskua. Kuva: Mauri Leivo

Vaikka pöllöjä voi hyvällä tuurilla kuulla jopa omalla kotipihalla tai lähitienoon koiralenkillä, suositeltavinta on kuitenkin virittää korvansa yölintujen taajuuksille vähän kauempana taajamien melusta, mieluiten jossakin lähiseudun metsämailla. Siellä asuu pääosa pöllöistämme, ja siellä olosuhteet pöllöjen kuunteluun ovat otollisimmat.

Lapinpöllö

Opi tunnistamaan pöllöjen äänet

Innokkaimmat lintuharrastajat ajelevat pöllöjen perässä satoja kilometrejä ja viettävät pöllömailla koko auringonlaskun ja -nousun välisen ajan.

Pöllöretken vakioantiin kuuluvat myös öisin liikkuvat nisäkkäämme, varsinkin rusakot.

Pöllöretkellä tarvitaan ennen kaikkea oikeaa asennetta sekä valmiutta tinkiä perusmukavuudenhalusta. Koska pöllöt ovat yöeläjiä, niille tärkeät asiat painottuvat öiseen aikaan, myös soidinhuutelu. Jos siis haluat kokea elämyksiä pöllöjen parissa, joudut sonnustautumaan yön selkään, pois katuvalojen valokeilasta, sietämään vaatteiden alle ujuttautuvaa kylmyyttä ja usein myös nipistämään hieman yöunista.

Mutta kun yön tullen tuuli vaimenee, taivaalle syttyy miljoonien tähtituikkeiden linnunrata ja ympärillä on niin hiljaista että korvissa humisee, silloin kaikki vaivannäkö pyyhkiytyy pois mielestä. Eikä edes haittaa vaikkei kuulisi yhtään yölintua, tärkeintä on kuunnella korvat höröllä kevät­yötä ja olla pöllöretkellä!

Vinkit pöllöretkeilyyn

1) Paras sää pöllöjen kuunteluun on tyyni ja leuto! Kun kuuntelu itsessään on nautinto, pöllöretkellä on mukavaa. Ja toki pöllöt itsekin kuuluttavat reviiristään mieluiten hyvän sään aikana, siis tyynellä ja leudolla. Silloin ne ovat aktiivisimpia ja ääni kantaa kauimmaksi.

2) Paras paikka pöllöjen kuunte­luun on metsämaiden keskellä sijaitseva pieni pelto- tai muu aukea. Liikenteen melu peittää alleen pöllönlaulun ja pilaa koko sen lumon, jonka pöllöjen kuuntelu voi parhaimmillaan tarjota. Useimpien pöllöjen laulu kantaa kauas – huuhkajan ja viirupöllön jykevät bassot yli puoli peninkulmaakin.

3) Muista pukeutua lämpimästi! Yön mittaan lämpötila tapaa laskea, ja kun kuuntelukin on pelkkää paikallaan seisomista, vilu hiipii yllättävän nopeasti kehoon.

Kuuntele pöllöjen ääniä: www.suomenluonto.fi/pollot

Mauri Leivo on luontokuvaaja, biologi, kirjoittaja ja Suomen luonnon avustaja.

pöllöpöllöretki

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.