Linnut taistelevat elämästään. Näin ajattelin, kun kaksi viikkoa sitten katselin Helsingin Suomenlinnassa ruokaa meren äärellä etsiviä mustarastaita, kottaraisia, punarintoja ja rautiaista. Linnut hyörivät vaiteliaina, ne keskittyivät rannan antimien ääreen.

Merenranta oli niiden elämänviiva. Meren lämpö piti ruokapöytää avoinna. Uusi lumi peitti muuten tienoot.

Oli viides huhtikuuta, eikä lämpötila Helsingissä noussut koko vuorokauden aikana plussan puolelle. Jo edelliset kaksi päivää olivat olleet hyvin kylmiä.

Jääpäivä eli koko päivän pysyminen pakkasella oli huhtikuussa jotain todella harvinaista. Suomen Luonnon sääbloggajanakin tunnettu Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen julkaisi sosiaalisessa mediassa tiedon, jonka mukaan huhtikuussa oli ollut Kaisaniemessä viimeksi jääpäivä vuonna 2003. Ensi kertaa 21 vuoteen siis koko päivä päätyi pakkaselle.

Helsingin Kaisaniemen lämpötilojen vaihtelu maalis–huhtikuussa 2024. Jääpäivä merkattu nuolella. Graafi Mika Rantanen / Ilmatieteen laitos

Vielä kuun vaihde oli ollut epätavallisen lämmin. Aprillipäivänä oli saavutettu Helsinki-Vantaalla uusi lämpöennätys 17,7 astetta.

Etelässä vallitsi tuolloin erittäin lämmin ilmamassa ja pohjoisessa erittäin kylmä.

Huhtikuun alussa vielä toinen huhtikuuta Suomen etelärannikolla kurottui poikkeuksellisen lämmin ilmamassa. Pohjoisessa olio puolestaan hyvin kylmää. Kuva Mika Rantasen X:sta / WXCHARTS

Lämpötilan poikkeamat viides huhtikuuta 2024. Fennoskandiassa ja Virossa on kylmää, etelämpänä Euroopassa keskimääräistä lämpimämpää. Kuva tropicaltidbits.com

Lämpö oli houkutellut linnut muuttamaan Suomeen poikkeuksellisen varhain. Havaintojärjestelmä Tiiran mukaan punarintoja ja peippoja oli saapunut Suomeen vuodenaikaan nähden hätkähdyttäviä määriä. Saaristomerellä laskettiin Jurmon lintuasemalla yli 500 punarintaa, mikä on vuosien varrella toiseksi korkein määrä niin aikaisin.

Kylmä pohjoisvirtaus alkoi äkkiä. Ja se oli todella kylmä, toi etelään lähellä odottanutta pakkasilmaa. Ehkä pahinta lintujen suhteen oli kuitenkin lumisade, joka peitti maan antimet.

Saaristomeren Utössä lintukuvaaja Markus Varesvuo kuvasi 3.4. rastaita ja pikkulintuja. Yöllä oli satanut kunnolla lunta. Pohjoistuuli oli noussut jo edellispäivänä, ja nyt se voimistui kovaksi, puuskissa myrskylukemiin.

”Muuttomatkan väsyttämät linnut joutuivat huimaan keliin ja ruokaa ei ollut ruokintoja lukuun ottamatta tarjolla”, kertoo Varesvuo.

Varesvuo ja paikalla myös ollut luontotoimittaja Juha Laaksonen tekivät parhaansa. Omat linnunruokavarastot laitettiin viimeistä murusta myöten linnuille tarjolle, ja lisää hankittiin kylän kaupasta. Miehet polkivat rannan levävalleihin lumen läpi reikiä, joille lintuja pian kerääntyi tuulensuojaan ja hyönteisravinnon ääreen.

He näkivät, miten pieni luotokirvinen ajoi punakylkirastaan pois tällaisesta kuopasta.

”Niin se vain lähti se punakylki siitä veks.”

Luotokirvinen ajaa punakylkirastasta pois rakkolevävallin kuopasta. Kuva Markus Varesvuo

Ruokinnoille tuli Utössä niillä melko harvoin nähtyjä lajeja kuten kiuruja ja kangaskiuruja ja laulu- ja punakylkirastaita.

Pohjoistuuli koettelee kottaraista. Kuva Markus Varesvuo

Laulurastaan totinen paikka. Kuva Markus Varesvuo

Punarinta etsii ravintoa. Kuva Markus Varesvuo

Punarinta. Kuva Markus Varesvuo

Rautianen. Rautiaisia tuli Suomeen poikkeuksellisen paljon maalis–huhtikuun vaihteen lämpöaallossa. Lumi yllätti myös rautiaiset. Kuva Markus Varesvuo

Kaikki eivät olleet autettavissa. Varesvuo luettelee Utöstä kuolleena löydettyjä lajeja: Laulurastas, punakylkirastas, uuttukyyhky, punarinta, vihervarpunen ja peippo.

”Pääosa kuolleista oli laulurastaita, punakylkiä ja punarintoja. muut yksittäisiä”, hän kertoo.

Kuolleita löydettiin noin 15.

”Suurin osa kuolleista jäänyt puskiin tai muualle piiloon, joten kuolleita oli varmasti useita kymmeniä.”

Samana päivänä kolmas huhtikuuta Santahaminassa nähtiin poikkeuksellista lintujen paluumuuttoa. Siellä lintuja tarkkaili jo aamusta Alex Nylander, joka laittoi harrastajaryhmään hälytyksen ja sai parin tunnin kuluttua seurakseen Paul Segersvärdin, ja myöhemmin myös Taavi Suladerin.

”On Alexin ansiota, että koko ilmiö huomattiin alusta alkaen”, sanoo Segersvärd.

Miehet todistivat todella poikkeuksellista pakomuuttoa, sillä esimerkiksi mustarastaiden määrä oli 1070. Se on lintuhavaintojärjestelmä Tiiran mukaan kaikkien aikojen suurin näin aikaisin keväällä havaittu lajin yksilömäärä. Punakylkirastaiden määrä (1400) menee samassa suhteessa kakkoseksi, sanoin rautiaismäärä (137), sepelkyyhkyt yli kolmella tuhannella nelosiksi.

”Linnut liikkuivat pääosin rannikon suuntaisesti kohti lounasta–länttä”, sanoo Segersvärd. ”Oli pari astetta pakkasta ja kova pohjoistuuli, näkyvyyttä ajoittain vain noin neljäsataa metriä.”

Kyyhkyt muuttivat ”isoina kiehuvina parvina”, joissa oli jopa 400 yksilöä.

”Kiinnostavaa oli miten laajalla skaalalla lintuja muutti”, sanoo Segersvärd ja luettelee lisää lajeja: kangaskiuruja, luotokirvinen, neljäsataa kottaraista, 83 pajusirkkua, pari taivaanvuohta, 200 töyhtöhyyppää, 75 laulurastasta, 130 kulorastasta, ruskosuohaukka.

”Ruskosuohaukka ja kyyhkyt näyttivät lähtevän suoraan merelle.”

Pakomuuttopäivän erikoisin lintu oli yksittäinen kattohaikara.

Lintujen ahdinko koski koko eteläisintä Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja suurta osaa Satakunnasta, jotka lumisade oli sivuuttanut. Nämä alueet erottuvat hyvin alla satelliittikuvassa.

Satelliittikuva Suomesta 4.4.2024 näyttää uuden lumen vyöhykkeen etelässä. Kuva EOS-Terra / FMI Arc

Pakomuutto näkyi myös 3.4. illalla säätutkien kuvissa. Ilmatieteen laitoksen tutkija Nadja Weisshauptin Suomen Luonolle lähettämässä tutkakuvassa näkyy lintumuuttoa lähinnä uuden lumen saaneella alueella. Tämä on pimeän ajan muuttoa, ja liikkeellä ovat ilmeisesti juuri rastaat, kiurut, punarinnat ja sirkut.

Kolmen säätutkan kuvassa näkyy kolmas huhtikuuta illalla pakomuuttoa etelään (18:45 UTC on 21:45 Suomen aikaa). Vihreä vino juova Tampereen kohdalla lounaaseen ja pieni alue Jyväskylän kaakkoispuolella on lumisadetta, etelässä on kirkasta. Kuvassa kolmen tutkan kaiut, Korppoo (vas), Vihti (kesk) ja Anjalankoski (oik). Kuva Nadja Weisshaupt / Ilmatieteen laitos

Etelässä luonnonystävät huomasivat lintujen hädän nopeasti ruokinnoillaan.

Ne keräsivät nyt muuttolintuja: peippoja, järripeippoja, rautiaisia, kottaraisia sekä harvinaisina vieraina punarintoja, rautiaisia ja jopa pajusirkkuja.

Suomen Luonnon Facebookissa lukijat raportoivat, miten punarinta kävi ensi kertaa lintulaudalla, ja miten lintujen ruoka loppui lähikaupoista.

Surullisia ja erikoisia ilmiöitä nähtiin.

Helsingin Töölönlahdella Tomi Lähde näki vedessä kuolleen pikkulinnun ja kuvasi sen kännykällä.

”Laitoin Suomen Linnut -ryhmään kuvan ja siellä tuli tunnistus pohjansirkuksi.”

Moni lintu menehtyi voimien uupuessa. Harvinainen pohjansirkku kelluu Töölönlahdella 6.4.2024 . Kuva Tomi Lähde

Se oli kolmas havainto lajista Suomessa tänä vuonna.

Sitkun kohtalo tuntuu erityisen traagiselta, kun tiedämme pohjansirkun pitkämatkalaiseksi. Se on talvehtinut kaukana idässä ja oli taivaltanut Suomeen Kiinan seudulta asti vain menehtyäkseen ulkoilijoiden ihmeteltäväksi Töölönlahden sulaan.

Itä-Helsingissä luonnonkuvaaja Tomi Muukkonen seurasi rannikolla lintujen kamppailua.

Hän yritti auttaa vaimonsa ja toisen harrastajan kanssa niittykirvistä, tarjoamalla sille ravinnoksi muun muassa matoja.

”Ne eivät niittykirvistä auttaneet, se menehtyi.”

Tämä niittykirvinen joutui takatalven uhriksi. Kuva Tomi Muukkonen

Muukkonen näki miten eräs punarinta lensi matalalla meren yllä ja putosi.

”Lintu kellui meressä, tosin höyhenenkeveästi. Se nousi lentoon, mutta putosi mereen pian uudestaan. Olin varma, että siihen jää, mutta sitten lintu lensi kuin lensikin rantaan, hieman märkänä, mutta selvinneenä.”

Punarinta joutui uimasilleen – ja selviytyi silti. Kuva Tomi Muukkonen

Takatalvien vaikutuksista lintuihin on varsin vähän tutkimustietoa.

Kun yksi maailman lintutieteen suurista nimistä Ian Newton kokosi aiheesta katsauksen vuonna 2007, kaksi tutkimuksista oli Suomesta. Toisessa Kari  Vepsäläinen raportoi töyhtöhyyppien menehtymisestä huhtikuussa 1966 ja sitä seuranneesta saman vuoden pesimäkannan romahduksesta. Parhailla paikoilla hyyppäkanta kuitenkin toipui jo seuraavana vuonna.

Toisessa Mikko Ojanen summasi vuoden 1968 harvinaisen toukokuun lumimyräkän vaikutukset Oulun seudulla. Se vei manan maille tuhansia hyönteissyöjälintuja, kuten leppälintuja, kivitaskuja, kirvisiä ja pajulintuja.

Tätä kirjottaessani 20. huhtikuuta on jälleen takatalvi. Suomeen on saapunut edellisen takatalven jälkeen uusia muuttolintuja, esimerkiksi maan lounaisosaan ennennäkemätön määrä varhaisia kapustarintoja.

Tällä kertaa myös etelämpänä Euroopassa on kuitenkin ollut viime päivinä kylmää, joten muuttomatkalla koettu lämpö ei ole kannustanut lintuja matkanteossa. Kaukomuuttajia ehti kuitenkin saapua ennätysmäärin, mistä BirdLife Suomi tiedotti. Linnut näyttävät säätävän muuttoaikatauluaan sen mukaan, miten kevät etenee muuttomatkan varrella. Lämpötila esimerkiksi Baltian maissa antaa yleensä oikeansuuntaisen vinkin myös Suomen etelärannikon lämpötilasta, ja kevään etenemisenkin menee laajalla alueella samassa rytmissä.

Huhtikuun 2024 alun jyrkkä kontrasti lämpötiloissa Suomen ja maamme eteläpuolisten alueiden välillä oli siten linnuille monessa mielessä hankala. Sitten maan peittyminen lumeen johti pakomuuttoon ja esimerkiksi rautiaisten ja punarintojen kaltaisten lintujen hakeutumiseen ruokinnoille – suomalaiset luonnonystävät tulivat takatalven koettelemien lintujen avuksi.

Edit 20.4.2024 klo 18 ja klo 20. Korjattu punakylkirastaiden määrä 1300 >1400. Lisätty tieto kaukomuuttajista.