Suomen Luonto pyysi lukijoilta havaintoja saukosta kahden viime vuoden ajalta. Ennen numeron 1/2020 painoonmenoa vastauksia saapui ilahduttavasti 186.

Kartta osoittaa hyvin, miten laajalti saukkoa nykyisin esiintyy. Kyselyyn perustuvan levinneisyyskartan heikkous on toki se, että havaintoja tulee helpommin sieltä, missä näkeviä silmäpareja on paljon. Lapissa saukkokanta ei ole niin harva kuin kartan perusteella vaikuttaisi. Päinvastoin, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan etenkin Ylä-Lapissa se on paikoin hyvin tiheä.

Luken erikoistutkija Juha Tiainen kertoo, että hänen tiedossaan on saukkohavaintoja myös Ahvenanmaalta ja muualta saaristosta, jotka Suomen Luonnolle lähetettyjen havaintojen perusteella näyttävät tyhjiltä.

”Ihan vanhastaan saukko on ollut myös saaristoeläin. Nyt se on täyttämässä vanhoja elinalueitaan.”

Lukijoiden lähettämät saukkohavainnot kartalla.

Luke on arvioinut, että Suomen saukkokanta kaksinkertaistui vuosina 1990–2015. Samalla saukko levittäytyi Etelä-Hämeeseen, Lappiin ja maan länsirannikolle. Levittäytyminen alkoi Kymen, Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueelta. Aiemmin Suomen saukot olivat joutuneet ahtaalle liian innokkaan metsästyksen takia.

Harvinaistuminen alkoi jo 1800-luvun lopulla, ja laji rauhoitettiin ensi kerran 1938–1951. Ennen uutta rauhoitusta 1974 metsästys ehti saada sen uudelleen harvinaistumaan.

Pohjoisimman havainnon Suomen Luonnolle ilmoitti Taru Rikkonen Inarin Kettujoelta: ”Kettujokivarressa näkyi kaksi nuorta yksilöä telmimässä. Olivat liikkuneet pitkin jokivartta. Marraskuussa Kettukoskella nähty emo ja kaksi poikasta.”

Ilahduttavia ovat monet Länsi- ja Lounais-Suomen havainnot, ympäristömyrkyt nimittäin häiritsivät yhtä lailla saukon kuin harmaahylkeen ja merikotkankin lisääntymistä Itämerellä. Pekka Rajala kuvasi saukkoemon poikasineen Mustasaaren Raippaluodossa joulukuun alussa 2019. Peter Silvendoin puolestaan äkkäsi saukon maaliskuussa 2019 Kustavin Isokarissa yöllisellä luotsausreissulla. Myös Vehmaan Rautilasta ja Kalannin Kaukjärveltä on liikkunut saukkoja.

Itäisimmät havainnot Suomen Luonnolle ilmoitettiin Savukosken Kuivahaarasta, Kuusamon Kiutakönkäältä ja Lieksan Vuonislahdesta. Eteläisin havainto tuli kaukaa mereltä, Tammisaaren Segelskärin salmesta. Paikalta on rannikolle, Tvärminneen, peräti 12 kilometriä.

Saukkoja on Suomessa nyt yli 4000. Määrä on edelleen pieni, jos sitä vertaa vaikkapa vuosittaiseen minkkisaaliiseen, joka on ollut viime vuosina yli 50000 joka vuosi. Saukkoja on monilla alueilla kuitenkin jo niin paljon kuin voi ylipäätään tulla, saukon eloa rajoittaa näet hitaan lisääntymisen lisäksi saalistuspaikkojen niukkuus. Talvella, kun joet ja järvet jäätyvät, niitä on erityisen vähän, ja saukko joutuu keplottelemaan muutamien koskipaikkojen varassa.

Suomen Luonto jatkaa saukkohavaintojen keräämistä. Ilmoita oma havaintosi täällä.

Lue myös juttu saukon kaupunkilaistumisesta täältä.

Mia Sinisalo huomasi saukon jäljet Kuopiossa, hiihtolenkillä Kipansalon ympäri.

Tommi Kuisma huomasi saukkoemon poikasineen joulukuun alussa 2019 Sysmän Rapalanniemessä, kun ne ”jutustelivat” kirskumalla. Poikaset tulivat lähelle ja päätyivät kuvaan.

Pasi Saaristo kuvasi saukkokaksikon Virtain Killinkoskella joulukuussa 2019.

esiintyminenhavaintokarttaJuha TiainenluonnonsuojeluLutra lutrasaukko

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €