Helsingissä valon määrä kasvaa nopeinta vauhtia kevätpäiväntasauksen aikaan maaliskuussa. Tuolloin päivien välillä on viiden ja puolen minuutin ero. Samaan aikaan napapiirin pohjoispuolella Utsjoella muutos on hitaimmillaan, eli alle yhdeksän minuuttia vuorokaudessa
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus sisältää
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Sunnuntaina päivä on lyhimmillään. Jo jouluaattona päivä on saanut pituutta lisää Etelä-Suomessa miltei minuutin ja Oulun korkeudella lähes kaksi minuuttia. Tammikuun mittaan valon paluun vauhti kiihtyy.
Keväällä intensiivinen valo lietsoo hermovälittäjäaineiden tuotantoa. Ihminen vilkastuu ja kiinnostuu – ympäristöstään ja lajitovereistaan – liekö malttaa lepäämään, vaikka talvi sentään takana. Ei siitä ole kauaa, kun keväällä oltiin hyvin konkreettisesti heikkoina ja kuoltiin eniten.
On ihmeellistä, miten väkevästi lintujen laulu luo tunnelmaa, joka usein tuntuu sopivan täydellisesti hetkeen ja paikkaan. Onko sittenkin niin, että sovitamme lintujen lauluun omia tunnetilojamme? Olenko tänään peiponpirteällä tuulella, vaiko pajulinnun alakulon alhossa?