Helsingissä valon määrä kasvaa nopeinta vauhtia kevätpäiväntasauksen aikaan maaliskuussa. Tuolloin päivien välillä on viiden ja puolen minuutin ero. Samaan aikaan napapiirin pohjoispuolella Utsjoella muutos on hitaimmillaan, eli alle yhdeksän minuuttia vuorokaudessa
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Tämä juttu esittelee viiden nisäkkään: ilveksen, ketun, lumikon, metsäjäniksen, ja harmaahylkeen, keväiset kosiomenot. Jos on onnekas tai sinnikäs, voi päästä kuulemaan vaikkapa ketun kosiohaukun tai näkemään jänisten keväiset juoksukisat.
Lamppujen kajossa kuvittelemme kylpevämme valossa, mutta näköjärjestelmä huijaa meitä. Ulkona valoa on moninkertainen määrä jopa synkimpänä talvipäivänä. Lue tai kuuntele Markko Leppäsen kolumni.
Sunnuntaina päivä on lyhimmillään. Jo jouluaattona päivä on saanut pituutta lisää Etelä-Suomessa miltei minuutin ja Oulun korkeudella lähes kaksi minuuttia. Tammikuun mittaan valon paluun vauhti kiihtyy.
Keväällä intensiivinen valo lietsoo hermovälittäjäaineiden tuotantoa. Ihminen vilkastuu ja kiinnostuu – ympäristöstään ja lajitovereistaan – liekö malttaa lepäämään, vaikka talvi sentään takana. Ei siitä ole kauaa, kun keväällä oltiin hyvin konkreettisesti heikkoina ja kuoltiin eniten.