Muiston ja unohduksen maa - voiko lähiluonto kukoistaa siellä, missä ihmiset nukkuvat viimeistä untaan?
Luonnon läsnäolo hautausmaalla tuo lohtua ja muistuttaa elämän kiertokulusta. Sillä, miten vaalimme rakkaidemme muistoa, on suuri vaikutus hautausmaan luonnon monimuotoisuuteen.
6.11.2024Kuvat: Paula HumbergTeksti: Pekko-Joonas Rantamäki
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Paula Humberg on valokuva- ja biotaiteilija, joka kokeilee jatkuvasti uusia tekniikoita. Hän hyödyntää usein työskentelyssään biologiasta lainattuja menetelmiä ja ideoita.
Pekko-Joonas Rantamäki
Pekko on löytänyt luonto- ja ympäristöjournalismista vahvasti oman juttunsa. Luonto on hänelle loputon ihmetyksen aihe, ja muun muassa pääkaupunkiseudun meritaimenten kudun tarkkailu saa hänet joka syksy innostumaan lapsen lailla. Päivätyökseen Pekko on Opettaja-lehden toimittaja.
Voikukkaa pidetään usein kiusallisena rikkana, josta olisi päästävä eroon. Tätä tuttua keltatupsua voi kuitenkin katsoa myös toisin silmin: se on monimuotoinen ja elämää kuhiseva kasvi, joka tarjoaa ravintoa ja suojaa niin pölyttäjille, linnuille kuin hyötyhyönteisillekin. Kun kumartuu rauhassa voikukan äärelle, paljastuu kiehtova pienoismaailma kirvakarjoineen ja petohyönteisineen.
Jokainen tuntee oravan, tuon pörröhäntäisen tupsukorvan, jonka touhuja voi helpoimmillaan tarkkailla omasta ikkunasta. Mutta milloin näit oravan viimeksi metsässä?